Vihollisen taktiikasta ja omista vastatoimenpiteistä

Abstract

Talvisodan aikana itsenäisen Suomen puolustusvoimat joutuivat todelliseen tulikokeeseen. Neuvostoliiton aloittama hyökkäys onnistuttiin pysäyttämään kansakunnan voimavarat äärimmilleen ponnistaen. Aselevon astuessa voimaan 13. maaliskuuta 1940 oli Suomen armeija edelleen puolustuskykyinen, joskin kestokykynsä äärirajoilla.

Jo sodan aikana Päämajan taktillinen toimisto oli kerännyt sodan kokemuksia ja jakanut niitä taisteleville joukoille ohjeina ja oppaina. Sodan jälkeen kokemusten keräystyötä jatkettiin, sillä puolustuskyvyn kehittämistä piti jatkaa varauduttaessa Neuvostoliiton mahdolliseen uuteen hyökkäykseen.

Everstiluutnantti (eversti) Valter Nordgrenin virkatyönä keväällä 1941 laatima aikaisemmin julkaisematon 66-sivuinen teksti ”Vihollisen taktiikasta ja omista vastatoimenpiteistä” muodostaa perustan Suomalaisen sotataidon klassikot sarjan seitsemännelle osalle. Nordgrenin teksti on yksi ensimmäisistä talvisodan taktillisia kokemuksia käsittelevistä koonnoksista.

Nordgrenin tekstiä täydentävät kirjan alussa olevat kolme erillisartikkelia. Apulaisprofessori Mikko Karjalainen valottaa Valter Nordgrenin henkilökuvaa. Eversti evp Hannu Liimatta, jonka sotatieteiden väitöskirja on tätä kirjoitettaessa juuri tarkastettu, maalaa kuvan päämajan taktillisesta toimistosta, jossa sotakokemusten keräämistä toteutettiin. Kapteeni, SM Erik Stenström puolestaan arvioi Valter Nordgrenin ja Y.A. Järvisen henkilöiden kautta taktiikan kehitystyötä 1930-luvulta talvisotaan.