Suomen meriliikenteen huoltovarmuudelle asetetut tavoitteet ja niiden toteutuminen
Österlund, Bo (2019)
Maanpuolustuskorkeakoulu
Sotatalous
Tohtoriopiskelijan väitöskirja
Maanpuolustuskorkeakoulu
2019
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-25-3058-8
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-25-3058-8
Tiivistelmä
Suomen meriliikenteen ulkomaankaupassa on Suomen lipun alla purjehtivan (SLA:n) tonniston osuus ollut laskevalla käyrällä ja pudonnut alle 50 %:n tason 1980-luvun alkupuolella. Riippuvuus vieraan lipun alla Suomeen purjehtivasta kauppalaivastosta on asteittain kasvanut. Tilastovuonna 2015 oli SLA:n tonniston osuus ulkomaan merikuljetuksista 30,7 % (tuonti 40,9 %, vienti 20,5 %).
Valtioneuvoston jo vuonna 1995 asettamassa ensimmäisessä huoltovarmuuden tavoitepäätöksessä on ulkomaankaupan (meri)kuljetusten osalta todettu, että ylläpidetään riittävää Suomessa rekisteröityä ja jäävahvisteista aluskalustoa. Käytettävissä olevien tilastojen perusteella on todettavissa, että Suomen ulkomaan meriliikenteen huoltovarmuuden neljästä keskeisestä muuttujasta (tonniston vetoisuus, tonniston kantavuus, alusten lukumäärä ja tuonnin tavaramäärä) on tarkastelujaksolla 2000– 2016 nousevalle käyrälle asettuneet tavaravirran määrä ja SLA:n tonniston bruttovetoisuus sekä laskevalle käyrälle SLA:n alusten lukumäärä ja tonniston kantavuus tonneissa. Valtioneuvoston huoltovarmuuden tavoitepäätösten aikana on SLA:n tonniston osuus ulkomaan merikuljetuksissa pienentynyt. Tavoitepäätökset ja asetettujen tavoitteiden toteuttaminen eivät tilastoihin perustuen ole kohdanneet, eikä asetettuja tavoitteita ole saavutettu.
Tämän väitöskirjan tavoitteena on kartoittaa meriliikenteen huoltovarmuuden turvaamisketjun murtokohdat sekä arvioida viranomaisten asettamien tavoitteiden ja elinkeinoelämän markkinatalouteen nojaavan toteuttamisen prosessissa saavuttamat tulokset. Tutkimus lähestyy tutkimuskohteita sekä tilastoaineiston tarkastelun laajan laadulliseen tutkimusmetodiin perustuvan asiantuntijoiden haastatteluprosessin kautta.
SLA:n tonniston tuotetun tai tarvittavan suoritteen määrittämisessä on tutkimukseen sisällytetty laskukaava kuljetussuoritteen arvioimiseksi. Kaavan avulla voidaan arvioida tavaran hakusataman vaihdon vaikutuksia tuotettavaan kuljetussuoritteeseen, lisätarpeena tai pienempänä tarpeena. Kuljetustonniston tarvearvioinnille on luotu matemaattinen malli. Meriliikenteen huoltovarmuuden turvaamisen edellyttämä SLA:n tonniston määrää ja kuljetuskykyä on mallin mukaan arvioitavissa sekä alusettä tavaralajeittain. SLA:n tonniston riittävyys on tämän mallin avulla määritettävissä normaaliolojen merikuljetusten tilastojen pohjalta.
Tutkimuksessa esitetään meriliikenteen turvaamisen prosessin murto- ja epäjatkuvuuskohdat viranomaisten ja elinkeinoelämän suoritusorganisaatioissa sekä viranomaisten ja elinkeinoelämän markkinaehtoisen huoltovarmuustoiminnan välillä. Tutkimustuloksina esitetään ratkaisumalleja, jotta voitaisiin sovittaa paremmin yhteen viranomaisten ja markkinaehtoisen elinkeinoelämän toimintoja meriliikenteen huoltovarmuutta turvattaessa. Normaaliolojen lainsäädännön puitteissa toimivalla meriliikenneorganisaatiolla on oltava yli turvallisuustilanteiden ulottuva jatkumo ja sen edellyttämä vastuuttaminen häiriötilanteita ja poikkeusoloja varten. Tavoitetilan tarkastelu on mahdollista toteuttaa uhkaskenaarioiden vaihtoehtojen pohjalta.
Mikäli me Suomessa haluamme kehittää meriliikenteen huoltovarmuuden turvaamista nousevalle käyrälle ja kasvattaa SLA:n tonniston kuljetusosuutta, on ryhdyttävä toimenpiteisiin ja ohjattava tarvittavat resurssit konkreettisten tavoitteiden saavuttamiseksi. The share of the tonnage sailing under the Finnish flag (SLA) of Finnish seaborne foreign trade has been displaying a downward trend and has decreased below the 50% level during the early 1980s. The dependence on the merchant fleet sailing under a foreign flag to Finland has gradually increased. In the statistical year 2015, the share of SLA’s tonnage from Finnish international maritime transport was 30.7% (import 40.9%, export 30.7%).
Already in 1995 in Finnish government’s first decision on the targets of the international maritime trade’s security of supply, it is stated that a sufficient number of icestrengthened vessels registered to Finland are to be maintained. Based on the statistics available it can be established, that of the four crucial variables of the Finnish international maritime transport’s security of supply during the period 2000–16, the flow rate of goods and the gross tonnage of the SLA have displayed a growing trend in importance, while the number of SLA vessels and the load-carrying capacity of tonnage displayed a decreasing trend. After the decisions on targets of security of supply made by the Finnish government, the share of the SLA tonnage of the Finnish international maritime transport has been decreasing. The set targets on security of supply and the decisions made did not meet nor the set targets were achieved, according to statistics.
The goal of this doctoral thesis is to map and assess the vulnerabilities of maritime transport’s security of supply and the effectiveness of both targets set by the authorities and the implementation process of industry actors. The researcher’s approach to the research subjects was to apply a qualitative research method—the researcher interviewed a substantial number of experts.
When defining the productivity in terms of tonnes/dwt/year of realised and required SLA tonnage, the researcher applied a formula to calculate the haulage in tonnes. Based on the created formula, it is possible to estimate the effect, which changing the port of loading has on the haulage produced either by having an increasing or a decreasing effect. A mathematical model to determine the requirement of transport capacity has been created. The required amounts of SLA tonnage and transport capacity to secure the supply of the maritime transport can be estimated by using the aforementioned formula for calculating by either type of vessel or goods carried. The sufficiency of the SLA tonnage can be determined by using the model based on maritime transport statistics under normal conditions.
The research points out the vulnerabilities and points of discontinuity in actions to secure the seaborne supply between authorities’ and industry’s performance organisations and between authorities’ and industry’s market-based actions alike. The findings presented are the solutions to coordinate actions of the political decisionmaking system, authorities and the marked-based industry actors. A national mariiv time management organisation operating in the framework of normal conditions is obliged to possess contingency over variable security situations and a responsibility assignment required by the contingency for emergency situations and abnormal conditions. Assessment of the target state can be executed by modelling alternative threat scenarios.
If we in Finland want to enhance maritime transport’s security of seaborne supply and increase SLA tonnage share of the transport, we must take actions now and allocate the required resources to achieve concrete goals.
Valtioneuvoston jo vuonna 1995 asettamassa ensimmäisessä huoltovarmuuden tavoitepäätöksessä on ulkomaankaupan (meri)kuljetusten osalta todettu, että ylläpidetään riittävää Suomessa rekisteröityä ja jäävahvisteista aluskalustoa. Käytettävissä olevien tilastojen perusteella on todettavissa, että Suomen ulkomaan meriliikenteen huoltovarmuuden neljästä keskeisestä muuttujasta (tonniston vetoisuus, tonniston kantavuus, alusten lukumäärä ja tuonnin tavaramäärä) on tarkastelujaksolla 2000– 2016 nousevalle käyrälle asettuneet tavaravirran määrä ja SLA:n tonniston bruttovetoisuus sekä laskevalle käyrälle SLA:n alusten lukumäärä ja tonniston kantavuus tonneissa. Valtioneuvoston huoltovarmuuden tavoitepäätösten aikana on SLA:n tonniston osuus ulkomaan merikuljetuksissa pienentynyt. Tavoitepäätökset ja asetettujen tavoitteiden toteuttaminen eivät tilastoihin perustuen ole kohdanneet, eikä asetettuja tavoitteita ole saavutettu.
Tämän väitöskirjan tavoitteena on kartoittaa meriliikenteen huoltovarmuuden turvaamisketjun murtokohdat sekä arvioida viranomaisten asettamien tavoitteiden ja elinkeinoelämän markkinatalouteen nojaavan toteuttamisen prosessissa saavuttamat tulokset. Tutkimus lähestyy tutkimuskohteita sekä tilastoaineiston tarkastelun laajan laadulliseen tutkimusmetodiin perustuvan asiantuntijoiden haastatteluprosessin kautta.
SLA:n tonniston tuotetun tai tarvittavan suoritteen määrittämisessä on tutkimukseen sisällytetty laskukaava kuljetussuoritteen arvioimiseksi. Kaavan avulla voidaan arvioida tavaran hakusataman vaihdon vaikutuksia tuotettavaan kuljetussuoritteeseen, lisätarpeena tai pienempänä tarpeena. Kuljetustonniston tarvearvioinnille on luotu matemaattinen malli. Meriliikenteen huoltovarmuuden turvaamisen edellyttämä SLA:n tonniston määrää ja kuljetuskykyä on mallin mukaan arvioitavissa sekä alusettä tavaralajeittain. SLA:n tonniston riittävyys on tämän mallin avulla määritettävissä normaaliolojen merikuljetusten tilastojen pohjalta.
Tutkimuksessa esitetään meriliikenteen turvaamisen prosessin murto- ja epäjatkuvuuskohdat viranomaisten ja elinkeinoelämän suoritusorganisaatioissa sekä viranomaisten ja elinkeinoelämän markkinaehtoisen huoltovarmuustoiminnan välillä. Tutkimustuloksina esitetään ratkaisumalleja, jotta voitaisiin sovittaa paremmin yhteen viranomaisten ja markkinaehtoisen elinkeinoelämän toimintoja meriliikenteen huoltovarmuutta turvattaessa. Normaaliolojen lainsäädännön puitteissa toimivalla meriliikenneorganisaatiolla on oltava yli turvallisuustilanteiden ulottuva jatkumo ja sen edellyttämä vastuuttaminen häiriötilanteita ja poikkeusoloja varten. Tavoitetilan tarkastelu on mahdollista toteuttaa uhkaskenaarioiden vaihtoehtojen pohjalta.
Mikäli me Suomessa haluamme kehittää meriliikenteen huoltovarmuuden turvaamista nousevalle käyrälle ja kasvattaa SLA:n tonniston kuljetusosuutta, on ryhdyttävä toimenpiteisiin ja ohjattava tarvittavat resurssit konkreettisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Already in 1995 in Finnish government’s first decision on the targets of the international maritime trade’s security of supply, it is stated that a sufficient number of icestrengthened vessels registered to Finland are to be maintained. Based on the statistics available it can be established, that of the four crucial variables of the Finnish international maritime transport’s security of supply during the period 2000–16, the flow rate of goods and the gross tonnage of the SLA have displayed a growing trend in importance, while the number of SLA vessels and the load-carrying capacity of tonnage displayed a decreasing trend. After the decisions on targets of security of supply made by the Finnish government, the share of the SLA tonnage of the Finnish international maritime transport has been decreasing. The set targets on security of supply and the decisions made did not meet nor the set targets were achieved, according to statistics.
The goal of this doctoral thesis is to map and assess the vulnerabilities of maritime transport’s security of supply and the effectiveness of both targets set by the authorities and the implementation process of industry actors. The researcher’s approach to the research subjects was to apply a qualitative research method—the researcher interviewed a substantial number of experts.
When defining the productivity in terms of tonnes/dwt/year of realised and required SLA tonnage, the researcher applied a formula to calculate the haulage in tonnes. Based on the created formula, it is possible to estimate the effect, which changing the port of loading has on the haulage produced either by having an increasing or a decreasing effect. A mathematical model to determine the requirement of transport capacity has been created. The required amounts of SLA tonnage and transport capacity to secure the supply of the maritime transport can be estimated by using the aforementioned formula for calculating by either type of vessel or goods carried. The sufficiency of the SLA tonnage can be determined by using the model based on maritime transport statistics under normal conditions.
The research points out the vulnerabilities and points of discontinuity in actions to secure the seaborne supply between authorities’ and industry’s performance organisations and between authorities’ and industry’s market-based actions alike. The findings presented are the solutions to coordinate actions of the political decisionmaking system, authorities and the marked-based industry actors. A national mariiv time management organisation operating in the framework of normal conditions is obliged to possess contingency over variable security situations and a responsibility assignment required by the contingency for emergency situations and abnormal conditions. Assessment of the target state can be executed by modelling alternative threat scenarios.
If we in Finland want to enhance maritime transport’s security of seaborne supply and increase SLA tonnage share of the transport, we must take actions now and allocate the required resources to achieve concrete goals.
Kokoelmat
- Julkaisut [483]