Varsinais-Suomen ja Satakunnan käytöstä poistettujen yhdyskuntajätteen kaatopaikkojen nykytila : Ympäristövaikutukset ja kunnostustarve
Liesegang, Erika (2018-12-19)
Liesegang, Erika
Varsinais-Suomen ELY-keskus
19.12.2018
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-735-5
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-735-5
Tiivistelmä
Selvityksessä on tarkasteltu Varsinais-Suomen ja Satakunnan suljettuja yhdyskuntajätteen kaatopaikkoja. Tarkastelussa mukana olleet kaatopaikat on poistettu käytöstä vuosien 1960-2002 välillä. Olemassa olevien tietojen perusteella on arvioitu kaatopaikka-alueiden nykytilaa, ympäristövaikutuksia sekä kunnostustarpeita. Jokaisesta läpikäydystä kaatopaikasta laadittiin tietokortti, johon kirjattiin tiedot kaatopaikan toimintavuosista, alueille tuoduista jätteistä, tehdyt tutkimukset ja kunnostukset, tietoa alueen maaperästä ja asutuksen läheisyydestä sekä nykytilasta ja sijainti kartalla.
Kaatopaikkoja koskeva lainsäädäntö oli hajanaista aina 1990-luvulle asti, jolloin säädettiin jätelaki ja –asetus sekä jätelakiin perustuva valtioneuvoston päätös kaatopaikoista. Kaatopaikat on suljettu kulloinkin voimassa olleen lainsäädännön mukaisesti, joten myös tehdyt sulkemistoimenpiteet ovat vaihdelleet. Kaikki selvityksessä mukana olleet kaatopaikat on toiminnan päätyttyä peitetty maakerroksella, mutta osin peittokerrokset ovat riittämättömiä. Kaatopaikoilta muodostuvia vesiä ei yleensä käsitellä mitenkään tai käsittelymenetelmänä on vesien johtaminen selkeytysaltaan kautta.
Tarkkailutulosten perusteella useimpien jälkitarkkailtujen kaatopaikkojen vaikutukset näkyvät suoto- ja ojavesien kohonneina typpipitoisuuksina sekä korkeana sähkönjohtavuutena. Kaatopaikan alapuolinen maaperä vaikuttaa huomattavasti pohjavesien muodostumiseen. Vettä hyvin läpäisevässä maaperässä kaatopaikkojen pohjavesivaikutukset ovat suurimpia ja voivat näkyä mm. kohonneina raskasmetallipitoisuuksina. Jätetäyttöjen vaikutuksia maaperään on tutkittu vain muutamalla kaatopaikalla liittyen kaato-paikkojen kunnostustoimenpiteisiin. Vaikutukset jätetäyttöjen alapuolisessa maaperässä näkyvät pääasiassa kohonneina metallipitoisuuksina. Selvityksessä mukana olleilla kaatopaikoilla kaatopaikkakaasujen pitoisuudet ovat pääasiassa vähäisiä.
Kaatopaikoista saatavissa olevat tiedot ovat usein vähäisiä, jolloin niiden ympäristövaikutusten arviointi on hankalaa. Jatkossa osalta kaatopaikoista tulisi otattaa näytteitä nykytilan ja vaikutusten selvittämiseksi. Tehdyillä jälkihoitotoimenpiteillä on suuri vaikutus kaatopaikan aiheuttamaan ympäristöriskiin. Riittämättömät sulkemistoimenpiteet voivat lisätä kaatopaikkojen ympäristö- ja terveysriskejä ja pahimmillaan jätetäyttöjen vaikutukset voivat näkyä vuosikymmeniä sulkemisen jälkeen. Tästä johtuen olisikin tarve selvittää tarkemmin, miten kaatopaikkojen sulkemistoimenpiteet on toteutettu.
Saavutettavuus tarkistettu.
Kaatopaikkoja koskeva lainsäädäntö oli hajanaista aina 1990-luvulle asti, jolloin säädettiin jätelaki ja –asetus sekä jätelakiin perustuva valtioneuvoston päätös kaatopaikoista. Kaatopaikat on suljettu kulloinkin voimassa olleen lainsäädännön mukaisesti, joten myös tehdyt sulkemistoimenpiteet ovat vaihdelleet. Kaikki selvityksessä mukana olleet kaatopaikat on toiminnan päätyttyä peitetty maakerroksella, mutta osin peittokerrokset ovat riittämättömiä. Kaatopaikoilta muodostuvia vesiä ei yleensä käsitellä mitenkään tai käsittelymenetelmänä on vesien johtaminen selkeytysaltaan kautta.
Tarkkailutulosten perusteella useimpien jälkitarkkailtujen kaatopaikkojen vaikutukset näkyvät suoto- ja ojavesien kohonneina typpipitoisuuksina sekä korkeana sähkönjohtavuutena. Kaatopaikan alapuolinen maaperä vaikuttaa huomattavasti pohjavesien muodostumiseen. Vettä hyvin läpäisevässä maaperässä kaatopaikkojen pohjavesivaikutukset ovat suurimpia ja voivat näkyä mm. kohonneina raskasmetallipitoisuuksina. Jätetäyttöjen vaikutuksia maaperään on tutkittu vain muutamalla kaatopaikalla liittyen kaato-paikkojen kunnostustoimenpiteisiin. Vaikutukset jätetäyttöjen alapuolisessa maaperässä näkyvät pääasiassa kohonneina metallipitoisuuksina. Selvityksessä mukana olleilla kaatopaikoilla kaatopaikkakaasujen pitoisuudet ovat pääasiassa vähäisiä.
Kaatopaikoista saatavissa olevat tiedot ovat usein vähäisiä, jolloin niiden ympäristövaikutusten arviointi on hankalaa. Jatkossa osalta kaatopaikoista tulisi otattaa näytteitä nykytilan ja vaikutusten selvittämiseksi. Tehdyillä jälkihoitotoimenpiteillä on suuri vaikutus kaatopaikan aiheuttamaan ympäristöriskiin. Riittämättömät sulkemistoimenpiteet voivat lisätä kaatopaikkojen ympäristö- ja terveysriskejä ja pahimmillaan jätetäyttöjen vaikutukset voivat näkyä vuosikymmeniä sulkemisen jälkeen. Tästä johtuen olisikin tarve selvittää tarkemmin, miten kaatopaikkojen sulkemistoimenpiteet on toteutettu.
Saavutettavuus tarkistettu.
Kokoelmat
- Raportteja [1085]