Verbal Working Memory Training in Health and Disease : Outcomes and Underlying Mechanisms

Arbetsminnesträningens positiva effekter svagare än vad som tidigare påvisats

Arbetsminnesträningens effekter har varit kontroversiella och deras mekanismer oklara. Daniel Fellmans doktorsavhandling som fokuserar på det verbala arbetsminnet visar att träningseffekterna är mycket begränsade både hos friska vuxna och hos neurologiska patienter. En potentiellt viktig mekanism för den i och för sig begränsade träningsframgången är de strategier som man använder. Deltagare som tog i bruk minnesstrategier visade bättre framgång.

Resultaten i avhandlingen ger inget stöd för den rådande kapacitetshypotesen enligt vilken arbetsminnets begränsade kapacitet kan utvidgas genom intensiv och utmanande träning. Fynden talar snarare för strategiförmedlingshypotesen, enligt vilken kapaciteten inte ökar men man börjar använda sina minnesresurser mer effektivt genom tillämpandet av strategier under träningsperioden. Trots att det idag finns ett stort antal kommersiella arbetsminnesträningsprogram till salu tyder föreliggande resultat på att de positiva effekterna av dessa träningsprogram sannolikt är minimala och deras nytta kunde ifrågasättas.

Träningsstudierna i avhandlingen använde sig av nätbaserad arbetsminnesträning som utfördes i deltagarnas hemmiljö vilket visade sig vara tillämpbart både hos friska vuxna och patienter som hade Parkinsons sjukdom. Studierna utfördes inom projektet BrainTrain som hör till Åbo Akademis interna spetsforskningsenheter. Avhandlingsarbetet finansierades av Stiftelsen för Åbo Akademi och Signe och Ane Gyllenbergs stiftelse.

----------------------------------------------

Työmuistitreenauksen myönteiset vaikutukset luultua niukemmat

Työmuistin harjoittamisen vaikutukset ovat olleet kiistanalaisia ja niiden mekanismit epäselviä. Daniel Fellmanin kielelliseen työmuistiin keskittyvä väitöskirja osoittaa, että treenausvaikutukset ovat hyvin rajallisia sekä terveillä aikuisilla että neurologisilla potilailla. Mahdollinen tärkeä mekanismi näiden rajoitettujen harjoitusvaikutusten taustalla on käytetty strategia. Muististrategioita käyttäneet koehenkilöt menestyivät paremmin kuin ne jotka eivät käyttäneet strategioita.

Väitöskirjan tulokset eivät tue vallitsevaa kapasiteettihypoteesia jonka mukaan treenaus kasvattaa työmuistin kapasiteettia. Ne tukevat pikemminkin vaihtoehtoista strategiahypoteesia, jonka mukaan työmuistin käyttö tehostuu treenauksen aikana käyttöön otettujen strategioiden myötä. Vaikka työmuistia harjoittavia kaupallisia ohjelmia on runsaasti tarjolla, viittaavat Fellmanin väitöskirjan tulokset siihen, että tämänkaltaisten treenausohjelmien positiiviset vaikutukset ovat minimaalisia ja niistä saatava hyöty siten kyseenalaista.

Treenaustutkimukset toteutettiin nettipohjaisella ohjelmalla, jota koehenkilöt käyttivät kotitietokoneittensa kautta ja joka osoittautui toimivaksi sekä terveillä aikuisilla että Parkinsonin tautia sairastavilla potilailla. Tutkimukset tehtiin osana BrainTrain-projektia, joka on Åbo Akademin sisäinen huippututkimusyksikkö. Väitöskirjatyön rahoittivat Åbo Akademin säätiö sekä Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö.