Language Policy, Translation Culture and Interpreter Tactics in the Finnish Defence Forces
Snellman, Pekka (2018)
Snellman, Pekka
Maanpuolustuskorkeakoulu
Johtaminen
Yleisesikuntaupseerikurssin opiskelijan diplomityö
Yleisesikuntaupseerikurssi 58
2018
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018120349618
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018120349618
Tiivistelmä
Linguistic support is indispensable for military crisis management operations. This study examines military interpreters in the context of linguistic support in the Finnish Defence Forces (FDF) and in the larger frameworks of language policy, translation culture, and interpreter tactics. Previous research focusing on military interpreters is very scarce.
The study examines the central characteristics of the language policy and the translation culture of the FDF, as well as defines is interpreter tactics in the FDF. The study aims at providing recommendations for improving the linguistic support in the FDF. The theoretical frameworks of the study are military science and translation studies, which emphasise the practical applicability as well as the social context of the subject matter. The research data consists of interviews with four officers and one language expert, survey data, as well as official documents. The data is analysed using phenomenographical and statistical methods.
The results suggest that although languages are valued in the FDF, the internationalisation of many FDF tasks as well as increased immigration to Finland provide new challenges to the FDF’s current language policy. The FDF has ample language training and available language skills, but fails to fully utilise the linguistic potential during the conscript service and in the reserve.
Finnish officers understand the importance of linguistic support and are generally satisfied with the language services in Finnish military crisis management operations. However, the translation culture of the FDF does not prioritise the professionalisation of linguistic support. The results propose that the FDF should develop its language awareness as well as its linguistic support in the long term through cooperation between language experts and soldiers, and that this development should occur simultaneously on the tactical, institutional, and political levels. Tutkimuksen aihe on kriisinhallintaoperaatioiden sotilastulkit osana Puolustusvoimien kielipalveluita. Aihetta tarkastellaan kielipolitiikan, käännöskulttuurin ja tulkkitaktiikan näkökulmista. Kielipalvelut ovat välttämättömiä kriisinhallintaoperaatioille ja sotilastulkeilla on niissä tärkeä rooli. Sotilastulkkeja käsittelevää aikaisempaa tutkimusta on hyvin vähän.
Tutkimuksen päämääränä on selvittää Puolustusvoimien kielipolitiikan ja käännöskulttuurin keskeiset piirteet sekä määritellä mitä tulkkitaktiikka on Puolustusvoimissa. Tutkimus pyrkii ymmärtämään kielipalveluiden taustalla vaikuttavia tekijöitä ja antamaan konkreettisia esityksiä Puolustusvoimien kielipalveluiden kehittämiseksi.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on sotatieteessä ja käännöstieteessä. Teoriassa korostuvat tutkimusaiheen käytännönläheisyys ja sovellettavuus sekä kielellisen tuen sosiaalinen luonne. Tutkimusaineisto koostuu neljän upseerin ja yhden kieliasiantuntijan teemahaastatteluista, kyselyaineistosta sekä asiakirjalähteistä. Aineisto analysoidaan fenomenografisin ja tilastollisin menetelmin.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että vaikka kielillä on vahva asema ja arvostus Puolustusvoimissa, kansainvälisen toiminnan kasvu ja toisaalta lisääntynyt maahanmuutto haastavat Puolustusvoimien nykyisen kielipolitiikan. Puolustusvoimissa on runsaasti kielikoulutusta ja kielellistä osaamista, mutta varusmiesten tai reservin kielellistä potentiaalia ei hyödynnetä monipuolisesti.
Upseerit ymmärtävät kielipalveluiden merkityksen ja ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä kriisinhallintaoperaatioiden kielipalveluihin. Puolustusvoimien käännöskulttuurissa kielipalveluiden kehittämistä ammattimaisiksi ei kuitenkaan aseteta etusijalle. Tulokset osoittavat, että Puolustusvoimien kielitietoisuutta ja kriisinhallintaoperaatioiden kielellistä tukea tulisi kehittää pitkäjänteisesti sotilaiden ja kieliasiantuntijoiden välisenä yhteistyönä ja samanaikaisesti sekä taktisella, institutionaalisella että poliittisella tasolla.
The study examines the central characteristics of the language policy and the translation culture of the FDF, as well as defines is interpreter tactics in the FDF. The study aims at providing recommendations for improving the linguistic support in the FDF. The theoretical frameworks of the study are military science and translation studies, which emphasise the practical applicability as well as the social context of the subject matter. The research data consists of interviews with four officers and one language expert, survey data, as well as official documents. The data is analysed using phenomenographical and statistical methods.
The results suggest that although languages are valued in the FDF, the internationalisation of many FDF tasks as well as increased immigration to Finland provide new challenges to the FDF’s current language policy. The FDF has ample language training and available language skills, but fails to fully utilise the linguistic potential during the conscript service and in the reserve.
Finnish officers understand the importance of linguistic support and are generally satisfied with the language services in Finnish military crisis management operations. However, the translation culture of the FDF does not prioritise the professionalisation of linguistic support. The results propose that the FDF should develop its language awareness as well as its linguistic support in the long term through cooperation between language experts and soldiers, and that this development should occur simultaneously on the tactical, institutional, and political levels.
Tutkimuksen päämääränä on selvittää Puolustusvoimien kielipolitiikan ja käännöskulttuurin keskeiset piirteet sekä määritellä mitä tulkkitaktiikka on Puolustusvoimissa. Tutkimus pyrkii ymmärtämään kielipalveluiden taustalla vaikuttavia tekijöitä ja antamaan konkreettisia esityksiä Puolustusvoimien kielipalveluiden kehittämiseksi.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on sotatieteessä ja käännöstieteessä. Teoriassa korostuvat tutkimusaiheen käytännönläheisyys ja sovellettavuus sekä kielellisen tuen sosiaalinen luonne. Tutkimusaineisto koostuu neljän upseerin ja yhden kieliasiantuntijan teemahaastatteluista, kyselyaineistosta sekä asiakirjalähteistä. Aineisto analysoidaan fenomenografisin ja tilastollisin menetelmin.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että vaikka kielillä on vahva asema ja arvostus Puolustusvoimissa, kansainvälisen toiminnan kasvu ja toisaalta lisääntynyt maahanmuutto haastavat Puolustusvoimien nykyisen kielipolitiikan. Puolustusvoimissa on runsaasti kielikoulutusta ja kielellistä osaamista, mutta varusmiesten tai reservin kielellistä potentiaalia ei hyödynnetä monipuolisesti.
Upseerit ymmärtävät kielipalveluiden merkityksen ja ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä kriisinhallintaoperaatioiden kielipalveluihin. Puolustusvoimien käännöskulttuurissa kielipalveluiden kehittämistä ammattimaisiksi ei kuitenkaan aseteta etusijalle. Tulokset osoittavat, että Puolustusvoimien kielitietoisuutta ja kriisinhallintaoperaatioiden kielellistä tukea tulisi kehittää pitkäjänteisesti sotilaiden ja kieliasiantuntijoiden välisenä yhteistyönä ja samanaikaisesti sekä taktisella, institutionaalisella että poliittisella tasolla.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]