Prevention of honour-related violence through the lens of the right to physical and psychological integrity
Grans, Lisa (2018-11-09)
Åbo Akademi - Åbo Akademi University
09.11.2018
Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden.
Publikationens permanenta adress är
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-12-3746-1
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-12-3746-1
Beskrivning
Avhandlingen granskar hur internationell människorättslagstiftning reglerar förebyggandet av hedersrelaterat våld. Avhandlingen visar att i enlighet med internationell människorättslagstiftning är stater skyldiga att vidta effektiva åtgärder för att förebygga hedersrelaterat våld både i enskilda konkreta fall och på en allmän nivå. Den reder ut vilka minimiåtgärder varje stat där hedersrelaterat våld förekommer bör vidta.
Forskningen bygger på fem publicerade artiklar. Den analyserar statens skyldighet att göra mer än att bestraffa denna form av våld, nämligen att vidta andra förebyggande åtgärder. Den rättsliga diskussionen av hedersrelaterat våld har hittills övervägande fokuserat på kriminalisering. Forskningen lyfter fram frågan om staterna även bör försöka avskaffa de bakomliggande orsakerna till hedersrelaterat våld, framförallt strikta könsroller och negativa könsstereotyper som betraktar män som överordnade kvinnor, och granskar om folkrätten även säger något om staterna den bör göra detta.
De väldokumenterade rättsliga argumenten rörande statens skyldighet att förebygga våld mot kvinnor är tillämpliga även på hedersrelaterat våld. Avhandlingen undersöker om staten dock bör företa tilläggsåtgärder ifråga om hedersrelaterat våld för att uppfylla sina skyldigheter under olika människorättsavtal. En grundläggande fråga är på vilket sätt hedersrelaterat våld skiljer sig från våld mot kvinnor. Avhandlingen betonar att vid hedersrelaterat våld är motivet att upprätthålla familjens heder, det är ofta flera personer som utövar våldet och den sociala omgivningen upplevs uppmuntra eller rentav kräva användning av våld. Hedersrelaterat våld kan också riktas mot pojkar och män, även om dess föremål vanligen är kvinnor och flickor.
----------------------------------------------
Väitöskirja käsittelee kunniaan liittyvän väkivallan ennalta ehkäisyä kansainvälisessä oikeudessa. Väitöskirja näyttää, että kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön mukaan valtion on ryhdyttävä tehokkaisiin toimenpiteisiin kunniaan liittyvän väkivallan estämiseksi sekä yksilötapauksissa että yleisellä tasolla. Se selvittää millaisiin vähimmäistoimenpiteisiin jokaisen valtion, jossa kunniaan liittyvää väkivaltaa esiintyy, on ryhdyttävä.
Tutkimus koostuu yhteenvedosta sekä viidestä alkuperäisartikkelista. Se analysoi valtion velvollisuutta ei pelkästään rangaista tätä väkivaltamuotoa vaan myös ryhtyä muihinkin ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin. Kunniaan liittyvän väkivallan oikeudellinen keskustelu on tähän asti laajalti keskittynyt kriminalisointiin. Tutkimus nostaa esille kysymys siitä, pitääkö valtioiden myös hävittää kunniaan liittyvän väkivallan taustatekijöitä, etenkin tiukkoja sukupuolirooleja ja negatiivisia sukupuolistereotyyppejä, joiden mukaan miehet ovat naisten yläpuolella.
Hyvin dokumentoidut oikeudelliset argumentit koskien valtioiden velvollisuutta estää naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ennalta soveltuvat myös kunniaan liittyvään väkivaltaan. Väitöskirja tutkii, pitääkö valtion kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön mukaan ryhtyä lisätoimenpiteisiin kunniaan liittyvän väkivallan osalta. Perustuvanlaatuinen kysymys on, miten kunniaan liittyvä väkivalta eroaa naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Tutkimus korostaa, että kunniaan liittyvän väkivallan tapauksessa motiivi on perheen kunnian varjelu, väkivaltaa käyttävät usein useita henkilöitä ja perhe kokee, että ympäröivä yhteisö kannustaa tai jopa vaatii väkivallan käyttöä. Kunniaan liittyvä väkivalta voi myös kohdistua poikiin ja miehiin, vaikka sen kohteena ovat useimmiten naiset ja tytöt.
Forskningen bygger på fem publicerade artiklar. Den analyserar statens skyldighet att göra mer än att bestraffa denna form av våld, nämligen att vidta andra förebyggande åtgärder. Den rättsliga diskussionen av hedersrelaterat våld har hittills övervägande fokuserat på kriminalisering. Forskningen lyfter fram frågan om staterna även bör försöka avskaffa de bakomliggande orsakerna till hedersrelaterat våld, framförallt strikta könsroller och negativa könsstereotyper som betraktar män som överordnade kvinnor, och granskar om folkrätten även säger något om staterna den bör göra detta.
De väldokumenterade rättsliga argumenten rörande statens skyldighet att förebygga våld mot kvinnor är tillämpliga även på hedersrelaterat våld. Avhandlingen undersöker om staten dock bör företa tilläggsåtgärder ifråga om hedersrelaterat våld för att uppfylla sina skyldigheter under olika människorättsavtal. En grundläggande fråga är på vilket sätt hedersrelaterat våld skiljer sig från våld mot kvinnor. Avhandlingen betonar att vid hedersrelaterat våld är motivet att upprätthålla familjens heder, det är ofta flera personer som utövar våldet och den sociala omgivningen upplevs uppmuntra eller rentav kräva användning av våld. Hedersrelaterat våld kan också riktas mot pojkar och män, även om dess föremål vanligen är kvinnor och flickor.
----------------------------------------------
Väitöskirja käsittelee kunniaan liittyvän väkivallan ennalta ehkäisyä kansainvälisessä oikeudessa. Väitöskirja näyttää, että kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön mukaan valtion on ryhdyttävä tehokkaisiin toimenpiteisiin kunniaan liittyvän väkivallan estämiseksi sekä yksilötapauksissa että yleisellä tasolla. Se selvittää millaisiin vähimmäistoimenpiteisiin jokaisen valtion, jossa kunniaan liittyvää väkivaltaa esiintyy, on ryhdyttävä.
Tutkimus koostuu yhteenvedosta sekä viidestä alkuperäisartikkelista. Se analysoi valtion velvollisuutta ei pelkästään rangaista tätä väkivaltamuotoa vaan myös ryhtyä muihinkin ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin. Kunniaan liittyvän väkivallan oikeudellinen keskustelu on tähän asti laajalti keskittynyt kriminalisointiin. Tutkimus nostaa esille kysymys siitä, pitääkö valtioiden myös hävittää kunniaan liittyvän väkivallan taustatekijöitä, etenkin tiukkoja sukupuolirooleja ja negatiivisia sukupuolistereotyyppejä, joiden mukaan miehet ovat naisten yläpuolella.
Hyvin dokumentoidut oikeudelliset argumentit koskien valtioiden velvollisuutta estää naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ennalta soveltuvat myös kunniaan liittyvään väkivaltaan. Väitöskirja tutkii, pitääkö valtion kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön mukaan ryhtyä lisätoimenpiteisiin kunniaan liittyvän väkivallan osalta. Perustuvanlaatuinen kysymys on, miten kunniaan liittyvä väkivalta eroaa naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Tutkimus korostaa, että kunniaan liittyvän väkivallan tapauksessa motiivi on perheen kunnian varjelu, väkivaltaa käyttävät usein useita henkilöitä ja perhe kokee, että ympäröivä yhteisö kannustaa tai jopa vaatii väkivallan käyttöä. Kunniaan liittyvä väkivalta voi myös kohdistua poikiin ja miehiin, vaikka sen kohteena ovat useimmiten naiset ja tytöt.
Collections
- 513 Juridik [21]