Biopolttoaineiden kustannustehokkaat toteutuspolut vuoteen 2030
Kostnadseffektivt genomförande av biobränslen fram till 2030;
Cost effective pathways of biofuels until 2030
Laukkanen, Marita; Tamminen, Saara; Sipilä, Esa; Kiuru, Heidi; Jokinen, Jaakko; Saarela, Jaakko; Palonen, Petteri; Nylund, Nils-Olof; Sipilä, Kai (2018-10-04)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Laukkanen, Marita
Tamminen, Saara
Sipilä, Esa
Kiuru, Heidi
Jokinen, Jaakko
Saarela, Jaakko
Palonen, Petteri
Nylund, Nils-Olof
Sipilä, Kai
Valtioneuvoston kanslia
04.10.2018
Kuvaus
nonPeerReviewed
Tiivistelmä
Tämä työ esittää vaikutusarvion liikenteen biopolttoaineiden osuuden nostamisesta 30 %:iin Suomessa vuoteen 2030 mennessä. Tulokset osoittavat, että Suomessa saavutettaisiin liikenteessä 50 %:n päästövähenemä vuonna 2030, jos liikenteeseen saadaan samanaikaisesti kestäviä biopolttoaineita 30 % liikenteen energiakäytöstä (n. 800 ktoe), 250 000 sähköautoa, 50 000 kaasuautoa ja energiatehokkuus paranee energia- ja ilmastostrategian suunnitelmien mukaisesti. Nykyinen ja suunnitteilla oleva kotimainen biopolttoaineiden tuotantokapasiteetti riittäisi 30 %:n jakeluvelvoitteen täyttämiseen, mutta tuotanto pohjautuisi pääosin tuontiraaka-aineisiin. Suomessa biopolttoaineiden lisäämisen pääohjauskeino tulee olemaan jakeluvelvoite, joka huomioi RED II –direktiivin asettamat biopolttoainekohtaiset rajoitteet. 30 %:n biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen suorissa kustannusvaikutuksissa on huomattavaa vaihtelua riippuen siitä, miten erilaisia polttoaineita sekoitettaisiin kokonaisuuteen, miten maailmanmarkkinahinnat kehittyvät ja miten paljon sähköautoja saadaan käyttöön. Jakeluvelvoitteen suora vaikutus polttoaineiden hintaan on keskiarvoisesti 5 % vuonna 2030 (vaihteluväli -3 ja +14 %:n välillä), mikäli sähköautoja saadaan 250 000 ja energiatehokkuus paranee. Mikäli sähköautojen määrä jää pienemmäksi, jakeluvelvoitteen suorat kustannukset nousevat. Suurimmat kustannusvaikutukset kokonaisuudessaan kohdistuisivat maaliikennesektorille, jonka kustannukset muuttuisivat reaalisesti -0,6 ja +2,5 %:n välillä tavoitepolulla vuonna 2030 (keskiarvon ollessa alle 1 %). Muiden sektorien kustannusnousu jäisi keskimäärin 0-0,5 %:iin ja kuluttajien noin 0,1-0,3 %:iin vuonna 2030. Jakeluvelvoitteen noston valtiontaloudelliset vaikutukset jäisivät myös alle 0,3 %:iin verokertymästä, koska valmisteverokertymien laskiessa arvonlisäkertymät polttoaineista nousisivat keskiarvoisesti yhtäaikaisesti.
Tutkimusteema
Ympäristö, energia ja ilmastopolitiikka, Environment, energy and climate policy, Energi, miljö och klimatpolitik
Avainsanat
biopolttoaine, uusiutuva energia, ilmasto, liikenne, valtiontalous, biobränsle, förnybar, energi, klimat, trafik, statsekonomi, biofuel, renewable, energy, climate, transport, national economy