Kapitaatiomalli korvausmuotona terveydenhuollon tuottajille

Abstract

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistuksen yksi keskeinen elementti on palveluntuottajille maksettavat korvaukset. Vaikka uudistuksen monet yksityiskohdat ovat jo pitkälle mietittyjä, tuottajille maksettaviin rahoituskorvauksiin liittyy vielä epävarmuutta. Uusimman hallituksen esityksen (9.5.2017) mukaan palveluntuottajien korvausjärjestelmässä valtaosa tuottajien saamista korvauksista tulee ns. kapitaatiomaksun eli asiakasmäärän perusteella tuottajille maksettavan tarve- tai riskivakioidun kiinteän maksun kautta. Tarkastelemme seuraavassa, mitä kapitaatiorahoituksen ja tarvevakionnin vaikutuksista tiedetään kansainvälisen kirjallisuuden perusteella sekä mitä näistä tuloksista voidaan oppia rahoituskorvauksien suunnittelua silmällä pitäen.

On tärkeää huomata, että tuottajille maksettavia korvauksia on käytetty sekä pääosin verovaroin rahoitetuissa (esim. Englanti ja Ruotsi) että vakuutuspohjaisissa terveydenhuoltojärjestelmissä (esim. Hollanti ja Yhdysvallat). Vaikka suurin osa tutkimuksista perustuu vakuutuspohjaisissa järjestelmissä käytettyihin korvauksiin, korvausten keskeiset piirteet ja haasteet ovat usein hyvin samanlaisia riippumatta rahoitusjärjestelmästä. Lisäksi yksityisesti rahoitetuissa järjestelmissä, kuten Yhdysvalloissa, on julkiseen rahoitukseen perustuvia terveysvakuutuksia (esimerkiksi Medicare), jotka perustuvat palveluntuottajille maksettaviin korvauksiin.