Jälkihoidon toteutumisen kartoitus ja suositeltuja toimintamalleja yleisimpiin ongelmatilanteisiin maa-ainesten ottamisalueilla : SOKKA3-hanke

Abstract

Kiviainesten, erityisesti soran ja hiekan, käytön ja pohjavesien suojelun välinen ristiriita on kärjistynyt soravarojen vähentyessä ja kiviaineksen tarpeen keskittyessä asutuskeskusten lähistölle. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella harjut ja muut hiekka- ja soramuodostumat ovat matalia, ja pohjavedenpinnan yläpuoliset hiekka- ja soravarat niukkoja. Monilla pohjavesialueilla soranotto on ulottunut pohjaveden pinnan alapuolisiin hiekka- ja sorakerroksiin. Vedenottamot sijoittuvat usein samoille harjualueille soranoton kanssa. Maa-ainesten ottamisen valvonta ja selkeät ohjeistukset ovat tärkeitä mahdollisten ristiriitojen ennaltaehkäisyssä. Soranottoalueiden kunnostamisella ja jälkihoidolla voidaan merkittävästi vähentää maa-ainesten ottamisesta pohjaveden laadulle aiheutuvaa riskiä.

SOKKA3-hankkeessa selvitettiin, miten maa-aineslupiin kirjatut jälkihoitoa koskevat määräykset ovat toteutuneet. Tutkimusalueeksi rajattiin viisi kuntaa: Isojoki, Kauhava, Kristiinankaupunki, Uusikaarlepyy ja Vöyri. Jälkihoidon puutteiden todettiin olevan varsin yleisiä. Enemmistössä tapauksista puutteet olivat kuitenkin osittaisia, ja täysin jälkihoitamattomat kohteet olivat harvinaisia. Parhaiten olivat toteutuneet turvallisuuden ja yleisen siisteyden kannalta tärkeimmät jälkihoitotoimet eli alueen siistiminen ja muotoilu. Sen sijaan kasvillisuuden palauttamiseen tähtäävät toimet (suojaverhoilu ja metsitys) toteutuivat heikommin. Näistä huolehtiminen olisi erityisen tärkeää pohja-vesialueilla sijaitsevilla soranottoalueilla, sillä humuspitoisen pintamateriaalin levittäminen nopeuttaa pohjaveden suojelun kannalta tärkeän maannoksen muodostumista. Pintamateriaalin levittäminen myös nopeuttaa kasvillisuuden leviämistä alueelle ja parantaa kasvien elinoloja, millä on maisemakuvan lisäksi positiivinen vaikutus eroosion vähenemiseen ja haitallisten aineiden pidättymiseen.

Riittävällä valvonnalla on keskeinen merkitys maa-ainesten ottamisen ympäristövaikutusten vähentämisessä. Hankkeessa kehitettiin suositellut toimintamallit kolmeen ongelmatilanteeseen, jotka olivat ohjeiden vastainen kotitarveottaminen, puutteellisesti tehdyt jälkihoitotoimenpiteet ja luvaton maa-ainesten ottaminen. Lisäksi raportissa annetaan valvontaa tehostavia toimenpidesuosituksia maa-ainesten ottamista valvoville viranomaisille.

Saavutettavuus tarkistettu.