Työttömyysturvan suojaosa ja työttömyyden aikainen työskentely

Abstract

Työttömyysturvassa otettiin vuonna 2014 käyttöön suojaosa, jonka tavoitteena oli kannustaa työttömiä ottamaan vastaan osa-aikaisia tai tilapäisiä töitä. Suojaosa yhdessä sovitellun työttömyyspäivärahan kanssa mahdollistavat pienimuotoisen työskentelyn työttömyysetuutta menettämättä. Raportissa kuvaillaan työttömyyden aikaisen työskentelyn kehitystä 2010-luvulla. Laajojen yksilöaineistojen ja SISU-mikrosimulointimallin avulla arvioidaan, kuinka yleisiä työttömyysturvan ja muiden sosiaalietuuksien aiheuttamat kannustinongelmat ovat ja miten ne ovat muuttuneet suojaosan käyttöönoton myötä.

Analyysimme perusteella työttömien taloudelliset kannustimet vastaanottaa satunnaista tai osa-aikatyötä ovat yleisesti ottaen hyvät. Kannustimet olivat varsin hyvät jo ennen suojaosaa johtuen sovitellun päivärahan anteliaisuudesta. Kannustinongelmat ovat harvinaisia ansiosidonnaista päivärahaa saavilla. Kannustimet voivat olla heikot lähinnä perusturvan saajille, joiden kotitaloudet saavat myös tarveharkintaisia sosiaalietuuksia.

Työskentely työttömyysjakson aikana on yleisintä peruspäivärahan saajilla. Työmarkkinatuen saajien joukossa työskentely on vähäistä ja sitä esiintyy lähinnä nuorilla. Työttömyyden aikainen työskentely on yleisempää naisille kuin miehille. Kaikissa ryhmissä työskentely työttömyysturvan varassa on yleistynyt koko 2010-luvun, ja kasvu jatkui tasaisena myös suojaosan käyttöönoton jälkeen.

Työttömyysjakson aikana työskentelevillä on korkeampi todennäköisyys työllistyä kokoaikaisesti kuin yhtä kauan kokonaan työttömänä olleilla. Tosin tämä selittyy ainakin osittain valikoitumisella, sillä työttömyys aikana työskentelevien mahdollisuudet työllistyä kokoaikaisesti lienevät tavallista paremmat joka tapauksessa. Moni työllistyy kokoaikaisesti samalle työnantajalle, jolle aiemmin työskenteli osa- tai lyhytaikaisesti.

År 2014 infördes skyddsdelen i utkomstskyddet med syftet att uppmuntra de arbetslösa att ta emot deltidsarbete och tillfälligt heltidsarbete. Med skyddsdelen och den jämkade dagpenningen är det möjligt att arbeta utan att förlora hela arbetslöshetsförmånen. Den här rapporten beskriver hur del tids sy s- selsättning under arbetslöshetstiden har utvecklats under 2010-talet. Vi använder omfattande registeruppgifter och mikrosimuleringsmodellen SISU för att utvärdera hur vanligt det är att arbetslöshetsförmåner och andra socialskyddsförmåner förorsakar incitamentsproblem.

Vi finner att incitament till att ta emot deltidsarbete eller tillfälligt heltidsarbete är i allmänhet bra. Incitamenten var ganska stora redan innan införandet av skyddsdelen på grund av generositeten av den jämkade dagpenningen. Incitamentsproblem är ovanliga hos de arbetslösa som får inkomstrelaterad dagpenning. Det är huvudsakligen de som får grundtrygghetsförmåner parallellt med behovsprövade socialskyddsförmåner som kan ha svaga incitament att arbeta.

Arbete under arbetslöshetstiden är vanligast inom gruppen som får grunddagpenning. Bland mottagare av arbetsmarknadsstöd är sysselsättningsnivån låg, positiva effekter noteras enbart i ungdomssysselsättningen. I allmänhet jobbar kvinnor oftare än män under arbetslöshetstiden. I alla grupperna har arbete under arbetslöshetstiden blivit vanligare under 2010-talet och tillväxten har fortsatt stabilt också efter införandet av skyddsdelen.

De som arbetar under arbetslöshetstiden har högre sannolikhet att hitta heltidsarbete i kontrast till de som har varit helt arbetslösa under samma tidsperiod. Det här förklaras delvis av urvalet , eftersom anställningsförutsättningarna för de som varit sysselsatta under arbetslöshetstiden är bättre oavsett . M ånga blir heltidssysselsatta av samma arbetsgivare som de tidigare arbetade för deltid eller tillfälligt.

In 2014 an earnings disregard was introduced for unemployment benefits in Finland with the aim of encouraging unemployed to work on a part - time or temporary basis. The earnings disregard and partial unemployment benefits enable jobseekers to work without losing their entire unemployment benefit. This report describes how working during unemployment benefit receipt has developed since 2010. We use large register datasets and the SISU micro simulation model to assess how common incentive problems among the unemployed are and how they have evolved after the introduction of the earnings disregard.

Our analysis shows that the incentives to work part time or on a temporary basis while on unemployment benefits are generally good. The incentives were quite good already prior to the introduction of the earnings disregard due to the generosity of partial unemployment benefits. Incentive problems are rare among unemployed who are eligible for earnings - related unemployment benefits. Most problems with incentives arise when recipient s of basic unemployment allowance or labor market subsidy are also entitled to means-tested other benefits .

Working while on unemployment benefits is the most prevalent among recipients of basic unemployment allowance. Among recipients of labor market subsidy it is predominantly the younger unemployed who take up part time and temporary jobs. Women work while on unemployment benefits more often than men. In all groups partial employment during unemployment benefit receipt has become more common since 2010 and has been growing steadily also after the introduction of the earnings disregard.

Those who work during unemployment benefit receipt are more likely to find full-time employment than those who have been full-time unemployed for a similar duration. This finding is at least partly due to selection, as individuals who work during their unemployment spell are likely to have better employment prospects than other unemployed in any case. Many unemployed end up working full time for the same employer that previously employed them part-time or on a temporary basis.