Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia

Abstract

Suomen energiaverotusta uudistettiin vuoden 2011 alusta. Energiahyödykkeiden verotus kiristyi ja lämmitys - ja liikennepolttoaineiden verotus pohjautui enemmän poltosta aiheutuviin hiilidioksidipäästöihin. Vuoden 2012 alusta muutettiin lisäksi energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautusjärjestelmää niin, että palautusten ja niitä saavien yritysten määrä nousu merkittävästi. Tässä tutkimuksessa analysoidaan 1) energiavero n palautusjärjestelmää ja sen muutosta vuonna 2012 verrattuna sille asetettuihin tavoitteisiin ja 2) liikennepolttoaineiden verotuksen muutoksia vuonna 2011 ja sen vaikutuksia. Energiaverojen palautusjärjestelmää tarkastellaan kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden perusteella ja suomalaisten yritystason mikrotietokantojen avulla. Analyysien pohjalta energiaverojen palautusjärjestelmä ei saavuta sille asetettua tavoitetta yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn tukemisesta merkittävästi. Lisäksi kyseisen järjestelmä havaitaan häiritsevän merkitsevästi sekä toimialojen välistä että niiden sisäistä kilpailua ja suosivan erityisesti jo markkinoilla olevia hyvin suuria yrityksiä.

Liikenteen polttoaineiden osalta tarkastellaan polttoaineverojen läpimenoa kuluttajahintoihin vuoden 2011 energiaverouudistuksen yhteydessä. Vuoden 2012 alussa dieselin valmistevero nousi yhteensä 10,55 senttiä/litra ja bensiinin valmistevero 2,34 senttiä/litra. Veromuutoksen vaikutusta kuluttajahintoihin estimoidaan käyttäen yksityiskohtaisia huoltoasematason hintatietoja. Tutkimuksessa estimoidaan dieselin veromuutoksen vaikutus dieselin hintaan hyödyntäen epäsymmetrisiä muutoksia dieselin ja bensiinin veroasteissa. Tulosten mukaan noin 70 % dieselin veronkorotuksesta meni läpi kuluttajahintoihin. Aineisto indikoi myös, että huoltoasemat ovat nostaneet hintoja jo kaksi kuukautta ennen vuoden 2012 alussa tapahtunutta veromuutosta, mahdollisesti vastauksena veronkorotukseen varautuvien kuluttajien ennakoiviin ostoihin.

Energibeskattningen i Finland ändrades i början av 2011. Beskattningen av energinyttigheter skärptes och i beskattningen av uppvärmningsbränslen och drivmedel lades betoningen i större utsträckning på koldioxidutsläppen från förbränning. I början av 2012 ändrades dessutom skatteåterbäringssystemet för energiintensiv industri så att återbäringsbeloppen och antalet företag som får dem ökade avsevärt. I denna undersökning analyseras 1) skatteåterbäringssystemet och ändringen av det 2012 jämfört med de för systemet fastställda målen och 2) ändringarna i beskattningen av drivmedel 2011 och effekterna av den. Återbäringssystemet för energiskatter granskas utifrån internationell forskningslitteratur och med hjälp av finländska mikrodatabaser över företag. Analyserna visar att återbäringssystemet för energiskatter inte uppnår det för systemet fastställda målet att i betydande omfattning stödja företagens internationella konkurrenskraft. Dessutom konstateras att systemets uppbyggnad stör konkurrensen såväl mellan som inom branscherna och att den särskilt främjar mycket stora företag som redan har etablerat sig på marknaden.

I fråga om drivmedel granskas bränsleskatternas inverkan på konsumentpriserna i samband med energiskattereformen 2011. I början av 2012 steg punktskatten på diesel och bensin med totalt 10,55 cent/liter respektive 2,34 cent/liter. Estimeringen av skattereformens inverkan på konsumentpriserna utgår från detaljerat material om prisuppgifter per bensinstation. I undersökningen utnyttjas ändringar i skattesatserna för diesel och bensin och konsumentpriserna på diesel och bensin jämförs över tid. Resultaten visar att cirka 70 procent av skattehöjningen på diesel överfördes till konsumentpriserna. Utifrån resultaten kan man också dra slutsatsen att ändringen av bränsleskatterna på diesel avspeglades tydligt i priserna redan några månader innan skattereformen trädde i kraft.

Finland reformed its energy taxation at the start of 2011. Higher taxes were placed on energy commodities and the taxation of heating and transport fuels was based more on the carbon dioxide emissions from their combustion. At the start of 2012 the tax refund system for energy - intensive industry was also altered such that refunds and the number of firms receiving them increased significantly. This study analyses 1) the energy tax refund system and the revision of it in 2012 compared to the objectives set and 2) the changes to transport fuel taxation in 2011 and their impact. The energy tax refund system is examined on the basis of international research literature with input from Finnish firm - level micro databases. On the basis of the analyses, the energy tax refund system does not meaningfully achieve the objective set of supporting firms’ international competitiveness. The structure of the system is also found to disrupt competition both between and within sectors and to favour especially very large firms already present in the market.

As regards transport fuels, we examine the impact of fuel taxes on consumer prices in connection with the 2011 energy tax reform. At the start of 2012 diesel excise duty rose by a total of 10.55 cents per litre and gasoline excise duty by 2.34 cents per litre. The impact of the tax change on consumer prices is estimated using detailed material on filling station price data. The study uses changes in diesel and gasoline tax rates and compares diesel and gasoline consumer prices over time. The findings indicate that approximately 70% of the diesel tax increase was transferred to consumer prices. Based on the findings we can also infer that the change in diesel fuel taxes was clearly anticipated several months before the tax change took effect.