Operatiivisten ja taktisten maahanlaskujen käyttö uusien taisteluoppien mukaan

Abstract

Diplomityön tavoitteena on ollut asiakirjoihin ja kirjallisuuteen perustuen esitellä niitä operatiivisten ja taktisten maahanlaskujen käyttöön liittyviä keskeisiä tekijöitä, joihin uudet taisteluopit Yhdysvalloissa ja Neuvostoliitossa ovat vaikuttaneet.

Päätutkimusongelmana on ollut selvittää, missä eri taistelun vaiheissa ja tilanteissa sekä millä edellytyksillä suurvallat uusien taisteluoppiensa mukaisesti käyttävät maahanlaskuja. Muina keskeisinä kysymyksinä ovat olleet: - miten maahanlaskujen valmistelut voidaan paljastaa ja miten maahanlaskujen toteuttaminen on estettävissä, - miten maahanlaskuosastoja pyritään tukemaan toiminnan aikana, - minkälaisia ovat suurvaltojen maahanlaskujoukot ja miten niitä aiotaan kehittää sekä - miten erilaiset maahanlaskut valmistellaan ja suoritetaan?

Tutkimusmenetelmänä on käytetty teoreettista asiakirja- ja kirjallisuustutkimukseen perustuvaa kuvailevaa tutkimusta. Aineistoa on hankittu erilaisista kirjallisuus- ja lehdistölähteistä. Tietoja on tarkennettu haastattelemalla Yhdysvalloissa ja entisessä Neuvostoliitossa opiskelleita suomalaisia upseereita. Saadut havainnot on induktiivisellä päättelyllä luokiteltu asiayhteyksiensä mukaan. Johtopäätökset on pyritty varmentamaan lähestymällä kysymystä useista eri lähteistä ja suunnista. Pehmeää sekä kovaa aineistoa käyttäen on synkronisella analyysillä etsitty erot erilaisten maahanlaskujen käytössä.

Molemmat tutkittavat valtiot korostavat uusimmissa taisteluopeissaan maahanlaskujen merkitystä. Maahanlaskuja varten ylläpidetään jatkuvasti korkeassa valmiudessa olevia hyvin varustettuja maahanlaskujoukkoja. Operatiivisia maahanlaskuja käytetään lähinnä uuden rintaman tai taistelusuunnan avaamiseen sekä mahdollistamaan lisäjoukkojen kuljettaminen alueelle. Tulevaisuudessa operatiivisia maahanlaskuja suoritetaan entistä syvemmälle. Taktisia maahanlaskuja käytetään ensisijaisesti maahyökkäyksen pääiskun välittömään tukemiseen estämällä lisävoimien tulo alueelle. Tuholaistehtävien osuus tulee lisääntymään taktisissa maahanlaskuissa. Helikoptereiden osuus kuljetuskalustona korostuu myös operatiivissa maahanlaskuissa. Maahanlaskujen toteuttamisen edellytyksenä on aina ainakin ajallinen ja paikallinen ilmaherruus. Maahanlaskujen suurimmat ongelmat johtuvat tutkittujen maiden rajoitetusta lentokuljetuskapasiteetista. Neuvostoliiton maahanlaskujoukot saavat tärkeimmän tulituen mukana kuljettamastaan materiaalista, kun taas Yhdysvallat luottaa ensisijaisesti ilmavoimien lähitulitukeen.

Tärkeimmän lähdemateriaalin muodostavat Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton maahanlaskuja ja operaatioita käsittelevät ohjesäännöt, lehdistöartikkelit ja muu kirjallisuus. Neuvostoliiton osalta tärkeimmän primäärilähteistön muodostaa Reznitsetshenkon Taktika-kirja ja Yhdysvaltojen osalta maan ohjesäännöt. Neuvostoliittolaisia tietoja on tarkennettu länsimaisilla lähteillä sekä haastatteluilla.