Paloesimies lähiesimiehenä pelastustoimessa : hyvän paloesimiehen ominaisuudet
Alanko, Kari (2018)
Alanko, Kari
Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos
Johtaminen
Sotatieteiden maisteriopiskelijan pro gradu
Sotatieteiden maisterikurssi 7
2018
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018080233358
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018080233358
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää pelastuslaitoksessa työskentelevien henkilöiden käsityksiä paloesimiehen ominaisuuksista lähiesimiehenä sekä paloesimiehen lähiesimiestaitojen hallinnasta.
Paloesimies on pelastuslaitoksen organisaatiossa alimmalla tasolla oleva työnantajan edustaja, jonka tehtävät ovat asemapalvelun – ja yksikön pelastustoiminnan johtaminen. Asemapalvelus on lähiesimiestyötä, johon paloesimies saa perusvalmiudet tutkinnon suorittaessaan. Työelämässä lähiesimiestaitojen osaamisen kehittäminen on satunnaista ja suurelta osin perustuu henkilöiden oma-aloitteisuuteen. Toimintaympäristön muuttumisen myötä henkilöstöjohtamisen vastuuta on valutettu alaspäin. Paloesimiesten vastuut ja velvollisuudet, mukaan lukien työnantajan edustajana toimiminen, ovat lisääntyneet. Henkilöstöjohtamiseen liittyvät osaamisvaatimukset ovat lisääntyneet. Esimiesten on hallittava nykyistä laajemmin ja joiltain osin myös syvemmin henkilöstöhallinnon ja johtamisen eri osa-alueita. Käytännössä tämä tarkoittaa, että paloesimiehiltä edellytetään osaamista ja kykyä ottaa vastuu monista tehtävistä, joita ennen ovat hoitaneet päällystöviranhaltijat. Pelkkä pelastustoiminnan johtaminen ei riitä paloesimiehen tehtäväkentässä.
Tutkimusaineisto muodostuu kymmenen henkilön käsityksistä. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Aineisto analysoitiin laadullisesti ja fenomenografisesti kategorioihin.
Käsityksissä hyvän paloesimiehen ominaisuudet lähiesimiehenä eivät eroa aikaisempien tutkimusten linjasta. Hyvän esimiehen ominaisuuksina pidetään hyviä vuorovaikutustaitoja, oikeudenmukaisuutta sekä hyvää pelisilmää, joka tässä tutkimuksessa tarkoittaa kokonaisuuden hallintaa ja resurssien tarkoituksenmukaista hyödyntämistä.
Paloesimiehen peruskoulutus ei anna riittävää osaamista lähiesimiehenä toimimisesta ja siinä nähtiin suurta osaamisvajetta. Paloesimiehelle ei ole tehty lähiesimiehen tehtäviä ajatellen suorituskykyvaatimuksia, ainoastaan pelastustoiminnan johtamiseen liittyviä vaatimuksia. Tulevaisuudessa tutkinnon sisältöön ja työelämän osaamisen kehittämiseen on tarvetta tehdä muutoksia, jotta voidaan vastata niihin tarpeisiin, joita paloesimiehelle lähiesimiehenä asetetaan. Tutkimuksen käsitykset edustivat hyvin pelastusalan yleistä käsitystä, jossa pääpaino ammatinsisällöstä on pelastustoimintapainotteista.
Paloesimies on pelastuslaitoksen organisaatiossa alimmalla tasolla oleva työnantajan edustaja, jonka tehtävät ovat asemapalvelun – ja yksikön pelastustoiminnan johtaminen. Asemapalvelus on lähiesimiestyötä, johon paloesimies saa perusvalmiudet tutkinnon suorittaessaan. Työelämässä lähiesimiestaitojen osaamisen kehittäminen on satunnaista ja suurelta osin perustuu henkilöiden oma-aloitteisuuteen. Toimintaympäristön muuttumisen myötä henkilöstöjohtamisen vastuuta on valutettu alaspäin. Paloesimiesten vastuut ja velvollisuudet, mukaan lukien työnantajan edustajana toimiminen, ovat lisääntyneet. Henkilöstöjohtamiseen liittyvät osaamisvaatimukset ovat lisääntyneet. Esimiesten on hallittava nykyistä laajemmin ja joiltain osin myös syvemmin henkilöstöhallinnon ja johtamisen eri osa-alueita. Käytännössä tämä tarkoittaa, että paloesimiehiltä edellytetään osaamista ja kykyä ottaa vastuu monista tehtävistä, joita ennen ovat hoitaneet päällystöviranhaltijat. Pelkkä pelastustoiminnan johtaminen ei riitä paloesimiehen tehtäväkentässä.
Tutkimusaineisto muodostuu kymmenen henkilön käsityksistä. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Aineisto analysoitiin laadullisesti ja fenomenografisesti kategorioihin.
Käsityksissä hyvän paloesimiehen ominaisuudet lähiesimiehenä eivät eroa aikaisempien tutkimusten linjasta. Hyvän esimiehen ominaisuuksina pidetään hyviä vuorovaikutustaitoja, oikeudenmukaisuutta sekä hyvää pelisilmää, joka tässä tutkimuksessa tarkoittaa kokonaisuuden hallintaa ja resurssien tarkoituksenmukaista hyödyntämistä.
Paloesimiehen peruskoulutus ei anna riittävää osaamista lähiesimiehenä toimimisesta ja siinä nähtiin suurta osaamisvajetta. Paloesimiehelle ei ole tehty lähiesimiehen tehtäviä ajatellen suorituskykyvaatimuksia, ainoastaan pelastustoiminnan johtamiseen liittyviä vaatimuksia. Tulevaisuudessa tutkinnon sisältöön ja työelämän osaamisen kehittämiseen on tarvetta tehdä muutoksia, jotta voidaan vastata niihin tarpeisiin, joita paloesimiehelle lähiesimiehenä asetetaan. Tutkimuksen käsitykset edustivat hyvin pelastusalan yleistä käsitystä, jossa pääpaino ammatinsisällöstä on pelastustoimintapainotteista.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2310]