MiG-hävittäjien hankintojen, versioiden ja käyttöönoton vaikutukset suomalaiseen hävittäjätorjuntakykyyn vuosina 1962-1982
Kajava, Tomi (2018)
Kajava, Tomi
Sotataidon laitos
Sotahistoria
Sotatieteiden maisteriopiskelijan pro gradu
SMOHJ12
2018
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018080233301
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018080233301
Tiivistelmä
Suomen ilmavoimien lentokaluston tilanne oli heikko 1950-luvun lopussa ja 1960-luvun alussa. Tilanne oli hyvin kriittinen, sillä toisen maailmansodan jälkeen lentokoneiden tekniikan kehitys on ollut merkittävää. 1960-luvun alussa Suomen ilmavoimat aloitti toimenpiteet nykyaikaisen hävittäjän hankkimiseksi. Maailmalle oli tuohon aikaan tullut uuden sukupolven hävittäjiä, jotka toimivat ääntä nopeammin ja aseinaan ohjukset. Säilyttääkseen uskottavan hävittäjätorjuntakyvyn oli Suomen päivitettävä hävittäjäkalustoaan. Eri vaiheiden jälkeen ostettiin Neuvostoliitosta MiG-21F-13-hävittäjiä. MiG-versioita oli useita ja kalusto oli käytössä Suomen ilmavoimilla yhteensä 36 vuotta.
Tutkielman tehtävänä on selvittää päätutkimuskysymyksen avulla, minkälainen vaikutus MiG-hävittäjien hankinnoilla, versioilla ja käyttöönotolla oli suomalaiseen hävittäjätorjuntakykyyn vuosina 1962–1982. Lisäksi alatutkimuskysymysten avulla tutkielmassa selvitetään miksi ja mitä uhkaa vastaan MiG-hävittäjiä hankittiin Suomeen, minkälainen vaikutus eri versioilla oli hävittäjätorjuntakykyyn ja miten MiG-koneiden käyttöönotto toteutettiin Suomessa.
Tutkielma on toteutettu laadullisena alkuperäislähteisiin ja kirjallisuuteen pohjautuvana tutkielmana. Tutkielmassa pyritään aineistolähtöiseen tutkimukseen mahdollisimman perusteellisesti ja lisäksi käytetään teoriasidonnaista lähestymistapaa aineistoon eli abduktiivista päättelyä. Tutkielman näkökulma on hävittäjätorjuntakyvyn kehittyminen. Tutkielmassa käytetään lähdeaineistona aihealueen arkistolähteitä, kirjallisuutta ja internet-lähteitä.
Tutkielman perusteella MiG-hävittäjien hankinnoilla, versioilla ja käyttöönotolla oli todella merkittävä vaikutus suomalaiseen hävittäjätorjuntakykyyn vuosina 1962–1982. MiG-hankinnoilla nostettiin suomalaisen ilmapuolustuksen taso uskottavammaksi. Hävittäjätorjuntakyky alkoi MiG-koneiden ansiosta vastata ilmavoimille asetettuihin tehtäviin ja oli tasapainossa vallitsevaan uhkaan nähden. Eri MiG-versiot ovat olleet nostamassa eri paino-arvoilla hävittäjätorjunnan tasoa eli hävittäjätorjuntakykyä. Tämä tapahtui eri versioilla joko teknillisen kehittyvyyden tai lentokoulutuksen tehostamisen ansiosta. Käyttöönotto alkoi huonosti, mihin vaikuttivat resurssipula, henkilöstöpula ja niin ohjaajien kuin mekaanikkojen ammattitaidon puute. Pienin askelin käyttöönotto yhdessä ympärille rakentuneen infrastruktuurin kanssa alkoi tuottaa tulosta ja kaikessa toiminnassa päästiin lopulta hyvälle tasolle tutkielman ajanjaksoa tarkastellessa. MiG-koneet yhdessä Draken-koneiden kanssa olivat nostamassa Suomen ilmavoimat kalustollisesta aallonpohjasta uskottavaksi hävittäjätorjuntakyvyn kehittäjäksi eli maaksi, jonka hävittäjätorjuntakyky kestää myös kansainvälisen vertailun.
Tutkielman tehtävänä on selvittää päätutkimuskysymyksen avulla, minkälainen vaikutus MiG-hävittäjien hankinnoilla, versioilla ja käyttöönotolla oli suomalaiseen hävittäjätorjuntakykyyn vuosina 1962–1982. Lisäksi alatutkimuskysymysten avulla tutkielmassa selvitetään miksi ja mitä uhkaa vastaan MiG-hävittäjiä hankittiin Suomeen, minkälainen vaikutus eri versioilla oli hävittäjätorjuntakykyyn ja miten MiG-koneiden käyttöönotto toteutettiin Suomessa.
Tutkielma on toteutettu laadullisena alkuperäislähteisiin ja kirjallisuuteen pohjautuvana tutkielmana. Tutkielmassa pyritään aineistolähtöiseen tutkimukseen mahdollisimman perusteellisesti ja lisäksi käytetään teoriasidonnaista lähestymistapaa aineistoon eli abduktiivista päättelyä. Tutkielman näkökulma on hävittäjätorjuntakyvyn kehittyminen. Tutkielmassa käytetään lähdeaineistona aihealueen arkistolähteitä, kirjallisuutta ja internet-lähteitä.
Tutkielman perusteella MiG-hävittäjien hankinnoilla, versioilla ja käyttöönotolla oli todella merkittävä vaikutus suomalaiseen hävittäjätorjuntakykyyn vuosina 1962–1982. MiG-hankinnoilla nostettiin suomalaisen ilmapuolustuksen taso uskottavammaksi. Hävittäjätorjuntakyky alkoi MiG-koneiden ansiosta vastata ilmavoimille asetettuihin tehtäviin ja oli tasapainossa vallitsevaan uhkaan nähden. Eri MiG-versiot ovat olleet nostamassa eri paino-arvoilla hävittäjätorjunnan tasoa eli hävittäjätorjuntakykyä. Tämä tapahtui eri versioilla joko teknillisen kehittyvyyden tai lentokoulutuksen tehostamisen ansiosta. Käyttöönotto alkoi huonosti, mihin vaikuttivat resurssipula, henkilöstöpula ja niin ohjaajien kuin mekaanikkojen ammattitaidon puute. Pienin askelin käyttöönotto yhdessä ympärille rakentuneen infrastruktuurin kanssa alkoi tuottaa tulosta ja kaikessa toiminnassa päästiin lopulta hyvälle tasolle tutkielman ajanjaksoa tarkastellessa. MiG-koneet yhdessä Draken-koneiden kanssa olivat nostamassa Suomen ilmavoimat kalustollisesta aallonpohjasta uskottavaksi hävittäjätorjuntakyvyn kehittäjäksi eli maaksi, jonka hävittäjätorjuntakyky kestää myös kansainvälisen vertailun.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2216]