Kyrönjoen vesistötyöt : Yhteenveto vuosien 1996–2017 velvoitetarkkailutuloksista

Abstract

Kyrönjoen yläosan tulvasuojeluhankkeen eri osille on useita lupapäätöksiä, joissa luvanhaltijana on valtio. Lupapäätöksissä on velvoite tarkkailla Kyrönjokeen johdettavien kuivatusvesien määrää ja laatua sekä rakentamisen ja pengerryspumppaamojen käytön vaikutusta Kyrönjoen tilaan. Lisäksi on tarkkailtava mm. vaikutuksia Kyrönjoen ja sen alapuolisen merialueen kala-, rapu- ja nahkiaiskantoihin ja kalastukseen sekä kalannousuun Malkakoskessa. Tämä on yhteenvetoraportti vuosien 1996–2017 tarkkailutuloksista.

Pengerryspumppaamojen kautta johdetut kuivatusvedet olivat erittäin happamia joka vuosi. Kuivatusvesien vuosittainen alin pH-taso ei ole muuttunut yli 20-vuotisen tarkkailujakson aikana. Kuivatusvesien kadmium- ja nikkelipitoisuudet ylittivät moninkertaisesti jokivesille asetetut kemiallisen tilan tavoitearvot.

Kyrönjoessa happamuus kasvoi alavirtaan päin. Happamuus oli aiempaa vähäisempää vuoden 2011 jälkeen. Hankkeen vaikutusalueella Malkakoskella tai Hanhikoskella havaittiin hyvin suuria kiintoaine-, kokonaisfosfori- ja typpipitoisuuksia erityisesti työvuosina 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa. Vesistötöiden päättymisen jälkeen kiintoaine- tai ravinnepitoisuuksissa ei ole tapahtunut kehitystä parempaan tai huonompaan. Malkakosken valmistuttua veden happipitoisuus laski yläpuolisella suvantoalueella kesällä keskimäärin 1 mg/l ja enimmillään noin 2 mg/l.

Malkakosken läheisen peratun jokiosuuden kalanpoikassaalis oli usein niukka ja ahvenvaltainen. Saaliin vähäisyyteen ja lajistoon vaikutti ilmeisesti vesikasvillisuuden vähäisyys. Koeverkkosaaliissa särki, ahven ja lahna olivat runsaita. Ajoittain suuret verkkopyynnin massamääräiset lahnasaaliit ja kappalemääräiset särkisaaliit Malkakosken yläpuolisella suvanto-osuudella viittaavat siihen, että nämä lajit ovat hyötyneet vesistötöiden aiheuttamista muutoksista. Kyrönjoen koskikalaston tila vaihteli paikoittain yleensä välttävästä tyydyttävään. Kivisimppu oli ainoa koskien koealoilla varmuudella luontaisesti lisääntyvä ympäristömuutoksille herkkä kalalaji. Kookas taimen, kirjolohi ja hauki pystyvät nousemaan Malkakosken kautta ylävirtaan. Nahkiaistoukkakartoituksien perusteella nahkiaisen lisääntyminen keskittyi Hiirikosken padon alapuoliselle jokialueelle ja erityisesti Voitilaan. Vuonna 1999 Kyrönjoen ravuilla todettiin rapuruttoa. Tämän jälkeen jo ennestään harvan rapukannan tila romahti eikä ole toistaiseksi elpynyt.