Varusmiespalveluksen varhainen keskeytyminen terveydellisistä syistä

Abstract

In this work, the attrition rate for medical and health reasons during the first three weeks during military conscript service in 2011 were analysed. Emphasis was in the analysis of health reasons for interrupting military service, the clinical findings before and at the draft and in the subjective assessment of conscripts’ ability to serve successfully in the military conscript service. The objective of this study was to find out what really leads to early attrition during military service and to make plans to find out a future model for the 2020s on how to screen young men who are not fit for military service in order to decrease early attrition due to health reasons during military service.

The main emphasis was to evaluate and develop the accuracy of fitness class determination in order to decrease attrition. Early attrition rate during the first three weeks between 7 and 9 percent is high, ineffective, and costly for the system. The important question has been if it is possible to decrease the attrition rate by putting more effort in pre-service health screenings and examinations.

Most recruits who were released from military service during the first three weeks had been to a medical health examination before draft and were considered and evaluated by a physician to be fit for service. These examinations had taken place usually about two years before conscript military service. Only 29 % of recruits who dropped out early were considered to be fit for military service during the first week of conscript service. In the first medical examination during military service, 24 % of dropouts were released from military service in C-class and 46 % in E-class. Those conscripts in E-class are by definition conscripts who have a temporary medical condition. They are expected to get well and be able to serve later in military service.

It seems obvious that health reasons are not the only reasons for early military attrition. Maladaptation, lack of physical and mental wellbeing, personal issues with family and financial issues all contribute to and increase early attrition. Special attention to the wellbeing of recruits especially in the early days has been a focus in some units with success, which has led to a decreased early attrition.

This is the first study to find out what happens with conscripts with the earlier mentioned E-class. In this study only 7,5 % of them returned later to military service with success. This leads to the question whether the use of E-class is reasonable and effective.

It seems that using more time in health examinations and screenings before and at the draft could only decrease early attrition by 10 %. Most dropouts had been examined before and at draft and were considered healthy. Their subjective feeling was that they could serve well and they had not shown earlier symptoms or illnesses predicting early attrition because of health conditions. There were a few conscripts who were considered unfit for military service (6 % in the early medical examination and 3 % at draft) but who still entered military service.

It has been discussed how to decrease early military attrition. Special efforts have been done to decrease stress during the first week and early days of military service. Panssariprikaati made adjustments during the years 2013–2016 and managed to decrease military attrition. The emphasis was to decrease stress, increase support and give more time for the adjustment of new recruits.

In general, the medical screening system for conscripts is effective and the same guidelines are followed in all parts of the country. All men with serious illnesses and handicaps are exempted from compulsive conscript military service before entering military service. Recruits with minor illnesses like allergies are able to serve.

It has been suggested that medical re-evaluations could be performed before entering military service especially if the time between draft and military service is long. It is also important that military officials should be informed after draft if there is a medical condition that may affect military service.

Tässä työssä selvitettiin varusmiespalveluksen keskeytymistä alokaskauden kolmen ensimmäisen viikon aikana vuonna 2011. Peruskoulutuskaudella varusmiespalvelus keskeytyy terveydellisin syin pääosin jo kolmen ensimmäisen viikon aikana. Tutkimuskohteina olivat keskeytymisen terveydelliset syyt, ennakkoterveystarkastusten ja kutsuntojen palveluskelpoisuusluokat sekä keskeyttäneiden omat arviot terveydentilasta ja kyvystä suoriutua varusmiespalveluksesta. Tämän työn tarkoituksena oli suorittaa terveydellinen ja demografinen tutkimus varusmiespalveluksen keskeytymisen syistä sekä laatia mallinnus keskeytymisten hallinnasta hyödynnettäviksi puolustusvoimissa 2020-luvun taitteeseen.

Tutkimuksen ensisijainen tavoite oli arvioida ja kehittää palveluskelpoisuusluokitusten osuvuutta, jotta mahdollisimman moni varusmiespalvelukseen määrätyistä voisi menettelytapoja päivittämällä suorittaa varusmiespalveluksen menestyksekkäästi. Alkuviikkojen poistumaa (2/2011 7,0 % ja 1/2012 9,8 % kolmen ensimmäisen viikon aikana) on pidetty toiminnallisesti ja taloudellisesti liian suurena. Keskeyttäjät ovat saattaneet keskeyttää opintonsa varusmiespalveluksen takia tai ovat irtisanoneet asuntonsa. Tutkimuksessa pyrittiin myös arvioimaan sitä, voidaanko varusmiespalvelusta edeltäviä terveystarkastuksia tehostamalla vähentää merkittävästi varusmiespalveluksen varhaista keskeytymistä. Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka moni varusmiespalveluksen keskeyttäneistä oli käynyt kutsuntoja edeltävässä ennakkoterveystarkastuksessa ja oliko hän tuntenut itsensä terveeksi ja kykeneväksi suoriutumaan varusmiespalveluksesta.

Keskeyttäneet olivat tunteneet itsensä pääsääntöisesti terveiksi ennakkoterveystarkastuksessa ja arvioineet terveydentilansa hyväksi tai vähintään kohtalaiseksi. Osaa varusmiespalveluksen keskeyttäjistä oli esitetty jo ennakkoterveystarkastuksessa E- tai C-luokkaan. Vain 29 % keskeyttäneistä todetaan palveluskelpoisiksi varusmiespalveluksen aikana ensimmäisessä lääkärintarkastuksessa. Varusmiespalveluksen keskeyttäneistä 24 % määrättiin tässä tutkimuksessa C-luokkaan ja 46 % E-luokkaan ensimmäisessä lääkärintarkastuksessa varusmiespalveluksen alussa. Ennakkoterveystarkastuksessa oli keskeyttäneistä esitetty 69,6 % A-luokkaan, 11,6 % B-luokkaan, 1,7 % C-luokkaan ja 4,5 % E-luokkaan.

Varusmiespalveluksen varhainen keskeytyminen ei johdu pelkästään terveydellisistä syistä, vaan kyseessä ovat osaksi enenevästi henkilökohtaista hyvinvointia ja jaksamista uhkaavaksi koetut tekijät. Näihinkin voidaan kuitenkin vaikuttaa, kuten on tehty.

Varusmiespalveluksen keskeytymisryhmässä E-luokitettuja oli 916 (66,8 %). Vain 7,5 % (71/916) E-luokitetuista suoritti myöhemmin varusmiespalveluksen menestyksellä. Tämä tarkoittaa sitä, että nykyinen E-luokitus varusmiespalveluksen aikana ei ole onnistunut tai toimiva menettelytapa.

Tulokset viittaavat siihen, että pelkästään terveystarkastuksia tehostamalla ei saada varusmiespalveluksen varhaista keskeytymistä vähennettyä kuin ehkä kymmenyksellä. Pääosa keskeyttäneistä oli tuntenut itsensä terveiksi ennakkoterveystarkastuksessa ja kutsunnassa, heidät oli todettu lääkärintarkastuksissa terveiksi eikä terveydentilan kyselylomakkeen tietojen perusteella varusmiespalveluksen keskeytyminen ollut vaikuttanut todennäköiseltä myöskään oirekyselyn perusteella. Osaa keskeyttäneistä oli esitetty ennakkoterveystarkastuksessa E- tai C-luokkaan (noin 6 %) ja osa oli kutsunnoissa määrätty alun perin E-luokkaan (3 %). Kutsunnoissa tulisi tarkoin perehtyä tämän ryhmän ennakkoterveystarkastuksen terveydellisiin tietoihin ja palveluskelpoisuuden arviointiin ennen varusmiespalvelukseen määräämistä.

Ryhmäytymistä ja tulevaan palveluspaikkaan tutustumista etukäteen voitaisiin kehittää. Tuleviin palvelustovereihin ja esimiehiin voisi tutustua esimerkiksi sosiaalisen median kautta. Palvelukseen astuville voitaisiin lähettää kutsu saapua tutustumaan tulevaan palveluspaikkaan ennen varusmiesaikaa. Tästä on keskusteltu aiemmin mm. Pääesikunnan työryhmässä, mutta kustannukset arvioitiin suuriksi eikä koituvaa hyötyä pidetty merkittävänä. Erityisesti niiden miesten tavoitettavuutta pidettiin myös huonona, joille järjestelystä olisi koitunut eniten apua.

Panssariprikaatissa vuosina 2013–2016 toteutetut eräät varusmiespalveluksen alkuun ja alokasviikkoihin kohdistuneet järjestelyt vähensivät merkittävästi varusmiespalveluksen keskeyttämisiä. Keskeisimpinä työkaluina hallita – ei suinkaan poistaa kolmen ensimmäisen viikon aikana tapahtuvia varusmiespalveluksen keskeyttämisiä – pidän alokkaiden osallistumisen lisäämistä omien oireiluidensa käsittelyyn, mahdollisuuksia vaikuttaa aiempaa enemmän ainakin alkuvaiheen päivärutiineihin, vapausrajoituksien nykyaikaistamista ja osin vähentämistä sekä alokkaiden tukemista ja neuvomista varusmiespalveluksen arkeen sopeutumisessa.

Terveystarkastusohjeessa ei tehdä eroa E-luokituksen käytöstä erikseen ennakkoterveystarkastuksessa, kutsunnassa ja varusmiespalveluksen aikana. Tämän tutkimuksen mukaan varusmiespalveluksen aikana E-luokitettujen ennuste palata myöhemmin varusmiespalvelukseen ja suorittaa se onnistuneesti oli heikko. Kaikkia E-luokituksia varusmiespalveluksen aikana ei kuitenkaan tulisi jatkossakaan automaattisesti muuttaa C-luokituksiksi. Menettelytapaohjetta hieman tarkentamalla ja myös Terveystarkastusohjeen pienin korjauksin voitaisiin jatkossa ehkä päästä aiempaa osuvampiin ja oikeampiin luokituksiin.

Suomessa on toimiva kutsuntojen ennakkoterveystarkastusjärjestelmä koko maassa, eikä alueellisia eroja ole. Terveystarkastusohje on toimiva ja sen käyttö on hyvin koulutettu kaikille käyttäjille. Menettelytapaohjeistus täydentää Terveystarkastusohjeen ohjeita. Varusmiespalvelukseen ei määrätä vakavasti kroonisesti sairaita, vaan heidät kaikki vapautetaan kutsunnoissa.

Varusmiespalvelukseen astuville voitaisiin lähettää verkkokysely terveydentilasta ja sen mahdollisista muutoksista kutsuntojen jälkeen vielä ennen varusmiespalveluksen iii aloittamista. Tässä kyselyssä pyydettäisiin päivittämään terveystiedot ja myös kysyttäisiin kutsunnanalaisen subjektiivista käsitystä terveydentilasta ja kyvystä suoriutua varusmiespalveluksesta. Ne henkilöt, jotka eivät tunne itseään terveiksi tai joiden terveydentila on merkittävästi muuttunut, tulisi määrätä osallistumaan aluetoimiston tarkastukseen ennen varusmiespalveluksen aloittamista.