PAPPA PÅ BARNRÅDGIVNING : En kvalitativ studie om pappornas upplevelser av möten vid barnrådgivningen

Abstract

Avhandlingens syfte är att granska hur pappor upplever mötet med hälsovårdaren vid barnrådgivningen. För att nå detta syfte har följande forskningsfrågor formulerats: 1. Vad innebär ett bra möte med hälsovårdare vid barnrådgivning ur pappans synpunkt? 2. Vad sker i mötet mellan pappa och hälsovårdare? 3. Hur påverkar mötet mellan pappa och hälsovårdare pappans välmående och faderskap? Avhandlingen strävar efter att svara på forskningsfrågor med hjälp av en litteraturöversikt och en kvalitativ forsk-ningsintervju. Litteraturöversikten består av tidigare studier som handlar om pappa i en nordisk rådgivningsbyråkontext och vårdvetenskapliga studier som har genomförts vid Åbo Akademi rörande mötet mellan vårdare och patient. Målgrupp för den kvalita-tiva forskningsintervjun är småbarnspappor som bor i södra Helsingfors. Intervjun är semistrukturerad. Forskningsmaterialet består av åtta individuella intervjuer. Analysen genomförs med hjälp av en kvalitativ innehållsanalys och enligt en hermeneutisk tolk-ningstradition. Innehållsanalysen är induktiv och utgår från textens innehåll. Denna avhandling har sin teoretiska grund i familjevårdvetenskap där betoning ligger på tan-ken att hela familjen och dess välmående tas i beaktande i genomförandet av vården.

Enligt papporna lönar det sig att som pappa komma till barnrådgivningen och att hela familjen står i fokus. Studien visar att mötet med hälsovårdaren främjar pappan att känna sig som en fullständig förälder. Vid barnrådgivningen får pappan bekräftelsen på sitt faderskap av hälsovårdaren och möjlighet att förstärka sitt självförtroende som pappa. När hälsovårdaren beaktar och behandlar de båda föräldrarna likadant skapar det upplevelsen av att pappan är en likvärdig förälder och lika kapabel som mamman. Möten med hälsovårdaren medför också känslan av trygghet och säkerhet när pappan får kunskap och bekräftelse på sina tidigare kunskaper samt säkerhet att allt i barnets utveckling och uppväxt framskrider normalt. Tillit till hälsovårdarens yrkeskunnighet och kontinuitet medför också känslan av trygghet och säkerhet i mötet med hälsovår-daren. Hälsovårdaren skapar med sin hållning och närvaro skapar en naturlig och lugn stämning som främjar pappan att dela med sig och öppna sig vid barnrådgivning. Pap-pan kan vara sig själv och behöver inte skämmas över att fråga. Alla möten är indivi-duella eftersom pappans personlighet och sociala förmågor samt hälsovårdarens per-sonlighet och professionalitet påverkar växelverkan mellan pappa och hälsovårdare. Det samtalas om temana rörande barnet och familjens vardagsarrangemang. Papporna uppskattar att de kan få utomstående synpunkter av en yrkeskunnig hälsovårdare och möjlighet att betrakta situationen med lite utomstående ögon. Men barnrådgivningen anses inte vara ett rätt ställe att samtala om upplevelser som faderskapet har medfört. Papporna vet inte alltid i hurdana frågor de kan vända sig till barnrådgivningen eller vilka teman som är relevanta att samtala om.

Fathers’ experiences of encountering public health nurses in child health care clinics were studied as the subject of this Master’s thesis. Research questions were formulated as 1. What signifies a good encounter with a public health nurse from the father’s point of view? 2. What takes place in the encounter of the father and the public health nurse? 3. How does the encounter influence the father’s sense of fatherhood and well-being? The thesis aims to explore these research questions through a literature review and qualitative interviews. The literature review includes studies examining fathers in child health care clinics published in the Nordic countries, and studies of the encounter between the nurse and the patient published by the faculty of Nursing science of Åbo Akademi. Fathers of small children living in Helsinki were studied by a semi-structured interview. Eight individual interviews were analyzed. The material was ana-lyzed using qualitative content analysis and hermeneutical methods of interpretation, resulting in an inductive analysis in which themes emerge from the raw data. The the-sis is written in a framework of family nursing. Family nursing emphasizes the role of the family in nursing.

Fathers experience that it is worthwhile for fathers to participate in visits to the child health care clinics. This study finds that the encounter with the public health nurse helps the father see himself as a more wholesome parent. The public health care nurse gives the father confirmation of his parenthood and an opportunity to increase his con-fidence as a parent. Fathers feel equal and equipotential to the mother when equally acknowledged and treated by the public health nurse. Encounters with the public health nurse provide security and safety as the father receives information and affirmation of his earlier perceptions, and certitude that the child is developing normally. Trust in the professionalism of the public health nurse and continuity in care result in a sense of safety and confidence in the encounter. An ambiance of ease and calm is created by the public health nurse’s presence, which helps the father to confide and share. The father feels that he can be himself and needs not hesitate to ask questions. All encounters are unique because the interaction between father and nurse is modified by the father’s personality and social skills, as well as the public health nurse’s personality and pro-fessionalism. The child and the everyday routines of the family are discussed. The op-portunity to receive an impartial assessment by a professional public health nurse and an opportunity to view one’s circumstances from an impartial observer’s point of view is appreciated by fathers. However, the child health care clinic is not experienced to be an appropriate setting to discuss the personal experience of fatherhood. Fathers do not always feel that they know when to consult the clinic or what it is appropriate to dis-cuss there.

Tutkielman tavoitteena on kartoittaa isien kokemuksia kohtaamisista lastenneuvolan terveydenhoitajan kanssa. Tavoitteen ympärille laadittiin seuraavat tutkimuskysymyk-set: 1. Mitä hyvä kohtaaminen lastenneuvolan terveydenhoitajan kanssa tarkoittaa isän näkökulmasta? 2. Mitä isän ja terveydenhoitajan välisessä kohtaamisessa tapahtuu? 3. Miten isän ja terveydenhoitajan välinen kohtaaminen vaikuttaa isän isyyteen ja hyvin-vointiin? Tutkielma pyrkii vastaamaan tutkimuskysymyksiin kirjallisuuskatsauksen ja laadullisen haastattelun avulla. Kirjallisuuskatsaus koostuu aikaisemmista pohjois-maissa julkaistuista tutkimuksista, jotka käsittelevät isää neuvolan asiakkaana, sekä Åbo Akademissa julkaistuista, hoitajan ja potilaan kohtaamista tarkastelevista hoito-tieteellisistä tutkimuksista. Laadullisen haastattelun kohderyhmänä ovat Helsingissä asuvien pikkulapsiperheiden isät. Haastattelu on puolistrukturoitu. Tutkimusmateriaali koostuu kahdeksasta yksilöhaastattelusta. Aineisto analysoidaan hermeneuttisen tul-kintaopin mukaisesti laadullisella sisällön analyysillä. Sisällön analyysi on induktiivi-nen perustuen tekstin esiin tuomiin merkityssisältöihin. Tutkielman teoreettinen nä-kemys on perhehoitotieteellinen. Perhehoitotieteessä painottuu koko perheen huomi-oiminen hoitotyön toteutuksessa.

Isät kokevat, että isien kannattaa osallistua lastenneuvolakäynneille, ja että koko perhe tulee huomioiduksi. Tutkimus osoittaa, että terveydenhoitajan kohtaaminen edesauttaa isää tuntemaan itsensä kokonaisvaltaiseksi vanhemmaksi. Lastenneuvolan terveyden-hoitajalta isä saa vahvistusta isyydelleen ja mahdollisuuden vahvistaa itsevarmuutta isänä. Isät kokevat olevansa yhdenvertaisia ja yhtä kykeneväisiä kuin äidit terveyden-hoitajan huomioidessa ja kohdellessa yhtäläisesti molempia vanhempia. Kohtaamiset terveydenhoitajan kanssa tuovat myös turvaa ja varmuutta isän saadessa tietoa ja vah-vistusta aikaisempiin käsityksiinsä sekä varmuuden, että kaikki lapsen kehityksessä ja kasvussa etenevät normaalisti. Luottamus terveydenhoitajan ammattitaitoon ja jatku-vuus tuovat myös turvallisuuden ja varmuuden tunteita kohtaamisissa terveydenhoita-jan kanssa. Terveydenhoitaja luo olemuksellaan ja läsnäolollaan luonnollisen ja rau-hallisen tunnelman, mikä auttaa isää jakamaan ja avautumaan. Isä voi olla oma itsen-sä eikä hänen tarvitse hävetä kysymyksiään. Kaikki kohtaamiset ovat ainutlaatuisia, koska isän persoonallisuus ja sosiaaliset taidot sekä terveydenhoitajan persoonallisuus ja ammatillisuus vaikuttavat isän ja terveydenhoitajan väliseen vuorovaikutukseen. Keskustelua käydään lapseen ja perheen arjen järjestelyihin liittyen. Isät arvostavat, että he voivat saada ammattitaitoiselta terveydenhoitajalta ulkopuolisia näkemyksiä ja mahdollisuuden tarkastella omaa tilannetta ulkopuolisen silmin. Lastenneuvolan ei kuitenkaan koeta olevan oikea paikka puhua isyyden mukanaan tuomista tuntemuksis-ta. Isät eivät aina tiedä, minkälaisissa asioissa he voivat kääntyä lastenneuvolan puo-leen tai mistä asioista lastenneuvolassa voi keskustella.