Sotilaita vai seikkailijoita? : Varusmiespalveluksen johtajakoulutuksen merkityksiä naisille uran ja johtamisosaamisen kannalta

Abstract

Tämän empiirisen, laadullisen tutkimuksen kohteena ovat varusmiespalveluksen johtajakoulutuksen suorittaneet naiset. Työssä tutkitaan millaisia merkityksiä naiset antavat varusmiespalveluksen johtajakoulutukselle tulevan työuransa ja johtamisosaamisensa kannalta. Tutkimuksen tarkoitus on lisätä sukupuolisensitiivisyyttä militäärikontekstin johtamistutkimuksen alalla tuottamalla tietoa puolustusvoimien johtajakoulutuksesta naisten näkökulmasta. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tietoa siitä, mitä uutta naisten näkökulma mahdollisesti tuo puolustusvoimien johtamisen yleisessä viitekehyksessä esitettyyn hyvän johtajan malliin. Tutkimuskysymykset ovat: 1) Millaisena naisvarusmiehet kertovat varusmiespalveluksen johtajakoulutuksen merkityksen uransa kannalta? Alakysymykset: Miksi naisvarusmiehet kertovat lähteneensä vapaaehtoiseen asepalvelukseen? Mitä naisvarusmiehet kertovat tavoittelevansa varusmiespalveluksen johtajakoulutuksella uransa kannalta? Millaisia naisvarusmiesten alkuvaiheen uraan myötävaikuttavia tai estäviä tekijöitä naisvarusmiesten kerronta sisältää? Millaista toimijuutta naisvarusmiehet tuottavat kerronnassaan suhteessa varusmiespalveluksen johtajakoulutukseen? 2) Millaisena naisvarusmiehet kertovat varusmiespalveluksen johtajakoulutuksen merkityksen johtamisosaamisensa kannalta?

Tutkimuskysymyksiä lähestytään narratiivisen viitekehyksen kautta. Tutkimukselle asetetut tutkimuskysymykset otetaan haltuun Greimasin aktanttimallin avulla. Analysointiin liitetään kvantifiointi, kun tarkastellaan naisvarusmiesten johtamisosaamisen kehittymistä. Johtamisosaamisen kompetenssien kvantifioinnin avulla niitä verrataan suhteessa puolustusvoimien hyvän johtajan mallissa esitettyihin hyvän johtajan johtamisosaamisen kompetensseihin. Tutkimuksen tuloksena muodostetut naisvarusmiesten uratarinatyypit on nimetty: Sotilasuran tavoitteluksi, Seikkailuksi, Välivuodeksi ja Ei mikään prinsessaksi. Tulokset eivät tuoneet esille yhtä tyypillistä ja johdonmukaista tapaa merkityksellistää varusmiespalveluksen johtajakoulutusta ja siihen hakeutumista uran kannalta. Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä puolustusvoimien johtajakoulutuksen tarjoavan monia mahdollisuuksia nuorten naisten uran rakentamiseen.

This thesis examines women in military leadership training in Finnish military service. The aim of this empirical qualitative PhD study is to explore the meanings of military leadership training to young women from a career and leadership competency viewpoint. The study reply to the following research questions: 1) How do women describe the meanings of military leadership training to their career? - Why did the women voluntarily participate in military service? - What did the women tell they pursued while participating in voluntary military leadership training from a career point of view? - What kind of factors for early career advantages or obstacles did the narratives include for the women? - What kind of agency did the female conscripts produce in their narratives in relation to voluntary military leadership training? 2) How do the women describe the meanings of military leadership training to their leadership competency? Leadership development can work against gender discrimination in leadership and career by giving the woman the credentials of a competent professional. Military leadership development can be a trigger for an individual’s career and may also help women to break the glass ceiling in work life. Consequently, studying publicly funded military leadership training from a female point of view is important because it can be used to influence leadership competency in the future labor force and promote gender equality. This study understands military leadership training as a process which primary aim is to develop participants’ competency, which is needed to successfully perform military leadership tasks. The study follows a social constructionist approach and adopts narrative methodology while investigating the topic. The data was collected from one military class by interviewing all women from two platoons, who had been selected to undergo leadership training (N=45). The data consists of biographical narrative interviews. The study uses the Greimas actant model (1980) to analyze the data. In this study the Atlas.ti-programm was used to support the data analysis. This study furthers understanding of leadership training by voicing the female point of view in military context. Empirically this study produced new information of sensemaking to young womens´careers, women’s in military leadership training and leadership competency. Furthermore, the modalities as well as what kinds and degrees of agency – strong or weak – women constructed in their stories was examined. As a result of the study, four different, individual and unique career story types were created. They are called: Toward a Military Career-story, Gap year-story, Adventure-story and Not a Princess-story. The results of my study show how this phenomenon encountered by women is experienced and constructed by them and what kind of meanings they give to it. My results show that sensemaking of leadership training is a multidimensional phenomenon. Additionally, the findings point out that change in leadership competency during the military leadership training is a process where women construct the developmental change they experienced as part of their whole life context. The training is also connected to the identity construction of young women.