Literature review of the dynamic effects of corporate income taxation

Abstract

This mimeo provides a literature review of corporate income taxation. The results in the literature are then used to try to understand the most likely implications of a Finnish corporate income tax rate cut in 2014. The literature identifies a number of margins that respond to corporate income taxation and suggests that profit-shifting and investment decisions are the most important decision margins for the corporate income tax base of a country. These margins are also the most relevant internationally as they make corporate tax bases interact across countries. From a government perspective the tax base responses are of great importance, because tax revenue diverges from that suggested by a static budget calculation.

A corporate income tax cut is likely to increase the corporate tax base in the home country, but it is also likely to decrease corporate tax bases abroad. Thus a reduction in tax revenue is partially offset by a larger tax base. Part of this offsetting is, however, at the expense of other countries. The interaction between countries' tax bases encourages countries to enter into strategic considerations and to cut their corporate tax rates. Both of these have also been observed empirically.

Finland implemented a change in the corporate income tax rate from 24.5% to 20% in the beginning of 2014. According to empirical estimates shown in the literature, about 50% of the tax revenue decrease following this tax rate cut is likely to be offset by behavioral responses. We point out a few caveats regarding these results. First, the empirical estimates are only approximations of the true effects and these effects may also differ across countries. Second, changes in the corporate income tax rate may also have equilibrium effects influencing prices, wages, hours of work, consumption and so on. These may affect the tax base responses to the tax rate change. For instance, if the tax rate change also increases hours worked, then the tax base increase is larger than when this effect is ignored. The equilibrium effects are beyond the scope of this mimeo.

Tässä muistiossa tehdään kirjallisuuskatsaus yritysverotusta koskevaan taloustieteelliseen kirjallisuuteen ja pyritään tämän valossa arvioimaan Suomen yhteisöveron laskemisen mahdollisia seurauksia. Yritysverokirjallisuus tunnistaa useita eri tapoja, joilla yritykset reagoivat yhteisöveron muutoksiin. Näistä tärkeimpiä ovat voitonsiirrot ja ulkomaiset suorat investoinnit, jotka ovat myös kansainvälisesti merkittävimmät, koska näiden välityksellä eri maiden yritysveropohjat ovat yhteydessä toisiinsa. Valtion kannalta veropohjamuutokset ovat tärkeitä, koska niiden vuoksi verotulot poikkeavat staattisen laskelman mukaisista verotuloista.

Samalla kun yhteisöveron lasku tyypillisesti kasvattaa kotimaista yhteisöveropohjaa ja rahoittaa näin itseään takaisin, se myös pienentää ulkomaisia yhteisöveropohjia. Veropohjan kasvu, joka tapahtuu osittain muiden maiden kustannuksella, kannustaa valtioita yhteisöverokannan strategiseen käyttämiseen. Tällaisesta strategisesta käyttäytymisestä, verokilpailusta maiden välillä onkin olemassa selkeää näyttöä.

Suomessa yhteisöveroaste laski vuoden 2014 alusta 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Taloustieteellisen kirjallisuuden tarjoamien estimaattien valossa veroasteen laskemisen itserahoitusaste olisi noin 50 prosenttia. Tuloksen taustalla on syytä huomioida seuraavat asiat: Empiiriset arviot sisältävät epävarmuutta, ja lisäksi ne voivat poiketa maittain. Yhteisöveroasteen laskemisella voi myös olla tasapainovaikutuksia, joiden vuoksi esimerkiksi hinnat, palkat, työtunnit ja kulutus voivat muuttua. Näiden seurauksena yhteisöveron muutoksen vaikutukset voivat muuttaa muotoaan merkittävästi. Jos esimerkiksi yhteisöveron muutos aiheuttaa myös työtuntien lisääntymistä, kasvaa veropohja enemmän kuin silloin, kun tämä on jätetty huomiotta. Tällaiset tasapainovaikutukset on jätetty tämän muistion ulkopuolelle.