Restaurant VAT cut: Cheaper meal and more service?

Abstract

This paper provides causally plausible estimates of the effects of consumption taxes in a service sector on prices and demand for restaurant services. We utilize a large VAT reform affecting restaurant meals, where the VAT rate was cut from 22% to 13% in 2010 in Finland. By comparing with restaurants in neighboring countries and other related sectors in Finland, the reform offers a natural experimental approach. The results indicate that restaurants reduced their prices on average by only 2%, which equals roughly a quarter of the full pass-through. Remarkably, at the same time a majority of restaurants did not reduce their prices at all and a non-trivial fraction of restaurants reduced their prices by exactly the full pass-through. Larger restaurants reduced their prices more often than smaller restaurants. We do not observe any increases in the quantity of services sold or in wage sums paid to employees. Furthermore, there are no changes in mediumterm entry and exit due to the reform.

Tässä tutkimuksessa arvioidaan kulutusverotuksen vaikutuksia työvaltaisten palvelualojen hintoihin, kysyntään ja työllisyyteen. Tutkimuksessa hyödynnetään ravintoloiden arvonlisäveroalennusta vuoden 2010 heinäkuussa, jolloin ravintoloissa tarjottujen ruoka-annosten verokanta laski 22 prosentista 13 prosenttiin Suomessa. Ravintola-alaa vertaillaan hotelleihin Suomessa ja ravintoloihin naapurimaissa. Tulosten perusteella arvonlisäveroalennus laski kuluttajahintoja keskimäärin noin 2 prosenttia. Jos veromuutos olisi alentanut kuluttajahintoja täysimääräisesti, lasku olisi ollut 7,4 prosenttia. Keskimääräinen hintavaikutus oli siis vain noin neljäsosa täydestä hintavaikutuksesta. Liikevaihdolla painotettu keskimääräinen hintavaikutus oli suurempi, mutta kuitenkin reilusti alhaisempi kuin täysi hintavaikutus. Suurempi painotettu hintavaikutus tarkoittaa sitä, että suuremmat ravintolat laskivat kuluttajahintojaan keskimäärin enemmän kuin pienemmät ravintolat. Tulokset osoittavat myös, että hyvin monet ravintolat eivät laskeneet hintojaan lainkaan veromuutoksen jälkeen ja useat ravintolat, jotka muuttivat hintoja, alensivat niitä tarkalleen 7,4 prosentilla. Ravintola-annosten myyntimäärässä ei havaita kasvua veromuutoksen jälkeen, joten ravintolapalveluiden kysyntä vaikuttaa olevan hyvin jäykkää. Lisäksi tulosten perusteella voidaan päätellä, että myöskään työllisyys alalla ei kasvanut. Johtopäätöksenä voi siis todeta, että arvonlisäverokantojen alennukset työvaltaisille palvelualoille eivät ole tehokas keino lisäämään taloudellista aktiivisuutta.

Asiasanat: ALV-alennus, ravintolat, verokohtaanto