Do Single-Party and Coalition Governments Differ in their Economic Outcomes? Evidence from Finnish Municipalities

Abstract

Even though Finland has proportional elections, single-party control in Finnish local councils is not uncommon contrary to what one might expect. The largest party holds more than half of the seats in every third Finnish local council and is thus likely to govern alone. This study investigates whether single-party and coalition governed municipalities differ in their economic outcomes. Common pool models predict that when there is a governing coalition, all the parties aim to target some spending at their core constituents, while costs are shared equally across all parties. This would mean that coalition governments result in higher spending.

Using data from 445 Finnish municipalities for the years 1980–2010, I provide causal evidence that is consistent with the predictions of common pool models. Estimates suggest that single-party control decreases total expenditures and revenues by around 200–300 euros per capita. I also analyze the effect in several areas of spending and revenues, but do not find any clear results. I exploit close elections as a source of exogenous variation using a regression discontinuity design (RDD) approach tailored for proportional elections.

Suomessa on käytössä suhteellinen vaalitapa, mutta yhden puolueen enemmistöt kunnanvaltuustoissa ovat tavallisia. Suurimmalla puolueella on yli puolet valtuustopaikoista yli joka kolmannessa valtuustossa. Tällöin on todennäköistä, että puolue vastaa päätöksenteosta yksin. Tässä tutkimuksessa selvitetään, eroavatko yhden puolueen ja koalitioiden johtamat kunnan taloudellisilta lopputulemiltaan. Common pool -mallien mukaan koalitiohallinnossa puolueet haluavat kohdistaa kulutusta omiin eturyhmiinsä. Samaan aikaan ne jakavat tämän kulutuksen kustannukset keskenään. Lopputuloksena koalitiohallinto saattaa kuluttaa enemmän kuin yksipuoluehallinto.

Tutkimuksessa on käytössä aineisto 445 Suomen kunnasta vuosille 1980–2010, ja siinä hyödynnetään regressioepäjatkuvuusmenetelmää kausaalivaikutuksen selvittämiseksi. Tulokset ovat linjassa niin kutsuttujen common pool -mallien kanssa. Estimaattien mukaan yksipuoluevalta laskee henkilöä kohti laskettuja kokonaiskustannuksia ja -tuloja noin 200–300 eurolla. Tutkin vaikutusta myös yksittäisillä kulutuksen ja tulojen alueilla, mutta en löydä selkeitä tuloksia. Hyödynnän täpäriä vaaleja eksogeenisen variaation lähteenä käyttämällä regressioepäjatkuvuusmenetelmää (RDD) suhteellisten vaalien järjestelmään sovellettuna.

Asiasanat: yksipuoluevalta, koalitiot, common pool -ongelma, kunnallisvaalit, suhteellinen vaalitapa, regressioepäjatkuvuus