More haircut after VAT cut? On the efficiency of service sector consumption taxes

Abstract

Consumption tax rates targeted at specific sectors are often reformed without empirical knowledge about the efficiency of these policies. This paper sheds light on the efficiency issue, the potential for welfare improving reform, by studying the incidence of value added taxes (VAT) on prices and quantities of barber services traded. I also study the incidence on the profits made by the targeted firms. I utilize a VAT reform targeted at a specific service sector which creates a natural experiment set up. VAT for hairdressing services in Finland was reduced from 22% to 8%, whereas the normal tax treatment still applied to beauty salons and other labor intensive services. The choice of the treatment and control groups was exogenous to circumstances in Finland, since these groups were selected in a more wider European setting. The results suggest that hairdressers cut their prices only by half of what complete pass-through would have implied, and that there was hardly any adjustment in the equilibrium quantity due to the reform. Instead of lowering prices, most hairdressers were able to increase their profits. There is important heterogeneity in the results according to firm size.

Kohdennettuja kulutusveroja muutellaan usein ilman empiiristä tietoa kulutusveron hyvinvointivaikutuksista. Tässä tutkimuksessa selvitellään kulutusverotuksen tehokkuutta tutkimalla miten arvonlisäverot näkyvät kuluttajahinnoissa ja miten nämä verot vaikuttavat kulutettujen hyödykkeiden määrään. Tutkimuksessa katsotaan myös miten arvonlisäverot näkyvät yritysten tekemissä voitoissa. Suuri arvonlisäverouudistus vuoden 2007 alusta mahdollistaa arvonlisäveron vaikutusarvioinnit. Uudistuksessa parturi-kampaamoiden arvonlisäveroaste laski 22 prosentista 8 prosenttiin, kun samanaikaisesti muiden läheisten toimialojen arvonlisäverotuksessa ei tapahtunut muutoksia. Uudistuksen kohderyhmäksi valittiin juuri parturi-kampaamot, koska EU-direktiivi mahdollisti alennuksen näille ryhmille, mutta ei tutkimuksessa käytetylle kontrolliryhmälle. Siten ryhmien valinta ei riippunut suoraan heidän taloudellisesta tilanteestaan. Tulosten perusteella parturi-kampaamoiden hinnat laskivat noin puolella siitä, mitä täysi arvonlisäveron siirtyminen hintaan implikoisi. Parturi-kampaamopalveluiden kysyntä ei näytä veromuutoksen johdosta muuttuneen. Sen sijaan parturi-kampaamot kykenivät lisäämään voittojaan kevyemmän kulutusverotuksen ansiosta. Tuloksissa on merkittävää eroa yritystyypin mukaan.

Asiasanat: alv-uudistus, tehokkuus, veron kohtaanto hintoihin