The estimation of LES demand elasticities for CGE models

Abstract

Computable general equilibrium (CGE) models require external parameters for proper estimations and can be relatively sensitive to the elasticity estimates used in them. We estimate LES demand elasticities and Frisch parameters for all Finnish household income deciles. These estimates will be used also inVATTAGE CGE model. We use three different methodologies for the estimation of demand elasticities: price index based approach, pseudo-panel dataset based regressions with exogenous Frisch parameters, and finally cross-section data based estimations with the Frisch parameters. Only the last methodology provides adequate results despite the use of detailed and extensive data. We conclude that the estimation of LES demand elasticities for narrow commodity groups is cumbersome with standard household consumption survey data. Typically these surveys account consumption only from a time period of a few weeks. The chance of consuming various durable consumption items during such a short time period is low. Use of longer survey periods could decrease the share of zero consumption observations and help on the identification of elasticities.

Yleisen tasapainon (YTP) mallinnuksessa luotettavien tulosten saaminen edellyttää valideja arvoja eksogeenisille joustomuuttujille. Mallinnustulokset voivat olla herkkiä käytetyille joustoille. Tässä työssä estimoitiin useita LESkysyntäjoustoja sekä Frisch parametrit eri tulodesiileille suomalaista VATTAGE YTP-mallia varten. Joustojen estimoimiseksi kokeiltiin kolmea eri metodia: joustojen laskemista suoraan hintaindeksien avulla, pseudo-paneeli tietokannan käyttöä yhdessä eksogeenisten Frisch parametrien kanssa ja poikkileikkausaineistoja Frisch parametrien kanssa. Vain viimeinen näistä metodeista tuotti järkeviä tuloksia, vaikka käytössämme oli runsaasti hyvin hienojakoista tulonjakoaineistoa. Tämä viittaa siihen, että LES-kysyntäjoustojen estimoiminen pienille tuoteryhmille on hankalaa tavallisten kulutustutkimusaineistojen avulla. Tyypillisesti tulonjakoaineistot mittaavat kulutustietoja vain lyhyiltä aikajaksoilta. Todennäköisyys kestokulutushyödykkeiden ostamiseen näillä ajanjaksoilla on pieni. Pidempien aikajaksojen käyttäminen kulutustutkimuksissa voisi vähentää nollahavaintoja ja helpottaa joustojen identifioimista.

Asiasanat: kysyntäjousto, LES kysyntäfunktio, kulutustutkimusaineisto, yleisen tasapainon mallit