Tax competition among local governments: evidence from a property tax reform in Finland

Abstract

This paper uses a Finnish policy intervention to study tax competition among local governments. Changes in the statutory lower limits to the property tax rates are used as a source of exogenous variation to estimate the responses of municipalities to tax rates in their neighbouring municipalities. I do not find evidence of interdependence in property tax rates among Finnish municipalities. The results are in contrast to the earlier empirical literature, using data from other countries, that has mainly found positive interdependence in tax rates. I compare the causal estimates based on the policy change to the commonly used Spatial Lag estimates and Spatial Instrumental Variables estimates, which are based on highly restrictive assumptions. The comparisons suggest that the standard spatial econometrics methods may have a tendency to overestimate the degree of interdependence in tax rates.

Tässä tutkimuksessa hyödynnetään kiinteistöveroja koskevaa reformia kuntien välisen verokilpailun tutkimiseen. Tutkimuksessa arvioidaan, miten kunnat reagoivat naapurikuntien veroasteiden muutoksiin käyttäen kiinteistöverojen alarajojen muutoksia eksogeenisen variaation lähteenä. Kiinteistöverokilpailusta ei löydy näyttöä. Tulos eroaa aiemmista muita maita koskevista empiirisistä tutkimuksista, joissa on yleensä löydetty positiivinen yhteys naapurikuntien veroasteiden välillä. Tutkimuksessa vertaillaan veroreformiin perustuvia kausaalisia estimaatteja ja yleisesti käytettyjä spatiaalisen ekonometrian menetelmiä hyödyntäviä estimaatteja, jotka perustuvat hyvin rajoittaviin oletuksiin. Vertailu viittaa siihen, että tavanomaiset spatiaalisen ekonometrian menetelmät antavat ylöspäin harhaisia arvioita kuntien veroasteiden keskinäisestä rippuvuudesta. Asiasanat: Kiinteistövero, verokilpailu, fiskaalinen vuorovaikutus, instrumenttimuuttuja, spatiaalinen ekonometria