Vuoden 2011 energiaverouudistuksen kansantaloudelliset vaikutukset

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan ensisijaisesti vuosina 2011–2015 toteutettavan energiaverouudistuksen vaikutuksia kansantalouteen. Energiaverojen korottamista verrataan ensin kontrafaktuaaliseen vertailuskenaarioon, jossa oletetaan, ettei uudistusta olisi toteutettu. Lisäksi tutkimuksessa arvioidaan, kuinka uudistusta edeltänyt työnantajien Kela-maksun poisto vaikutti kansantalouteen. Energiaverojen korotus kompensoi arviomme mukaan Kela-maksun poistosta syntyneen vajeen ja pienentää tulevaisuudessa julkisen sektorin vajetta. Myös kauppatase kohenee energiaverouudistuksen myötä. Tähän vaikuttaa ennen kaikkea se, että verouudistus leikkaa kotimaista kulutuskysyntää ja hidastaa palkkojen nousu-vauhtia, mutta vaikuttaa energiaverotuksen leikkurin vuoksi vain vähän vienti-toimialojen suoriin kustannuksiin.

In this report, we use a dynamic AGE model to study the effects of the energy tax reform that took place in 2011 and is to be completed by 2015. We construct a counterfactual baseline which evaluates, how the economy would develop had the reform not been implemented. We find that the reform curbs domestic consumption and pushes domestic wages down compared to the baseline, improving the country's external balance. We also study the effects of the 2009 removal of a part of the employers' social security contributions, which the energy tax reform was intended to finance. The 2009 reform increased overall labour demand, resulting in higher wages and higher domestic demand, which had the opposite effects on external balance.