Politiikkatoimien vaikutukset työvoiman tarpeeseen Suomen taloudessa 2010-2025

Abstract

Tässä raportissa ennakoidaan työvoiman tarvetta Suomen taloudessa vuosien 2010 ja 2025 välisenä aikana. Työvoiman tarvearviot ovat keskeinen osa julkisen sektorin ennakointijärjestelmää, jonka avulla pyritään hahmottamaan erilaisia poliittisen päätöksenteon ja julkisen suunnittelun pohjana toimivia tulevaisuuden kuvia. Raportissa yksityiskohtaisesti esitelty tavoiteskenaario on vaihtoehtoinen kehitysura aikaisemmin laaditulle perusuralle (ks. Honkatukia ym. 2010). Vaihtoehtoisessa skenaariossa työvoiman määrän ennakointiin on tuotu mukaan erityyppiset politiikkatavoitteet. Tavoiteuran laadinnassa keskeisessä roolissa ovat toimineet eri ennakointityöryhmien näkemykset Suomen talouden tulevaisuudesta. Nämä näkemykset on jalostettu mallinnustyössä kansantalouden ja eri toimialojen kehitysuraa määritteleviksi oletuksiksi. Tavoiteskenaariossa Suomen talouden kehitys eroaa selvästi perusurasta, jota määritteli ensisijaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon toimialojen työllisyyden erittäin nopea kasvu. Tavoiteskenaariossa näiden toimialojen työvoiman kysyntä kasvaa maltillisemmin, mikä kasvattaa yksityistä palveluita tuottavien toimialojen sekä teollisuuden toimialojen työn kysyntää Suomen taloudessa. Toimialarakenteessa tapahtuvien muutosten lisäksi tavoiteuran erot perusuraan verrattuna näkyvät nopeampana työllisyyden kasvuna ja talouskasvuna tavoiteskenaariossa.

This report presents the scenario results of the labour demand anticipation process that is an essential part of the public sector anticipation framework in Finland. The aim of the anticipation work is to provide alternative views on future economic development that can be utilised in the political decision making processes and in the social planning. The target scenario presented in this report is an alternative scenario for the baseline (see Honkatukia et al. 2010). The target scenario includes different policy targets that have their foundation on the views of several different authorities and actors that have taken part in the anticipation process. These views have been converted to the model assumptions that have defined the development of the economy and different industries within the applied general equilibrium model of Finnish economy. The results of the target scenario differ considerably from the results of the baseline scenario. In the target scenario the employment in social work and health care industries increases moderately compared to that of the growth of labour demand in these sectors in the baseline scenario. From this follows the faster growth of other service industries and manufacturing industries. In addition to the differences between the two scenarios at the industry level there are also differences at the macro level as economic growth and the growth of employment are considerably faster in the target scenario.