Väestön ikääntymisestä johtuvien julkisten kulutusmenojen kasvun rakenteelliset vaikutukset

Abstract

Tässä tutkimuksessa on tarkasteltu julkisten menojen kehitystä lähivuosina julkisen sektorin kulutusta ennustavan ekonometrisen mallin ja alueellisen YTP-mallin avulla. Ekonometrisen mallin perusteella väestön kasvu selittää erittäin hyvin julkisen kulutuksen kehitystä. Kulutuksen kasvussa on kuitenkin alueellisia eroja, jotka eivät selity pelkällä väestönkasvulla. Nämä viittaavat siihen, että tuottavuuskehityksessä on maakuntien välillä ollut eroja. Tutkimuksessa on kehitetty dynaaminen, alueellinen yleisen tasapainon malli, johon on kerätty erittäin kattava tietokanta julkisten sektorien tuloista ja menoista. Mallilla tehtyjen simulaatioiden perusteella julkisen sektorin rahoitusvaje on kasvamassa lähivuosina sekä rakenteellisten että suhdannetekijöiden kanssa. Mallin avulla on tarkasteltu kahta vaihtoehtoa kunnallissektorin vajeen kasvun rajoittamiseksi. Simulointitulosten perusteella vajeiden rajoittamisesta aiheutuisi lyhyellä aikavälillä verraten suuria vaikutuksia kansantuotteeseen. Vaikutusten suuruus riippuu siitä, käytetäänkö rajoittamiseen valtionverotuksen vai kunnallisverotuksen kiristämistä. Edellisessä tapauksessa vaikutukset ovat koko talouden tasolla hieman suurempia, mutta heikommassa asemassa olevien maakuntien tilanne on suhteellisesti parempi kuin toisessa vaihtoehdossa. Valtionverotuksen ja valtionosuuksien käyttäminen tasaa siis kustannuksia maakuntien, mutta siitä aiheutuu kansantaloudelle lisäkustannuksia.

Coping with the effects of an ageing population is among the foremost fiscal challenges in most industrialised countries. Among the European economies, Finland provides an interesting case, as the large post-war baby-boomer generations are some years older than in other European counties, and the country is thus already coping with the effects of ageing. We evaluate the regional effects of ageing using the VERM model, a dynamic, regional AGE model for Finnish Economy. To study the effects of ageing, we introduce an econometric approach whereby we use econometric results for the parameter values determining the population-driven demand for public services, taking into account changes in the number and in the structure of population. Secondly, we combine AGE analysis to study fiscal pressure on public sector finances. The public sector is divided in tree sub-sectors, namely, the central government, municipalities and social security funds. The study is related to an ongoing evaluation of the financial relations especially between the central government and local authorities.