Maahanmuuttajien poismuutto Suomesta

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitkä maahanmuuttajiin liittyvät tekijät tai havaitut ominaisuudet ovat yhteydessä Suomesta poismuuttoon (tutkimuskysymys 1). Lisäksi tarkoituksena on tutkia, voidaanko lähtö- ja kohdemaan erilaisiin tulojakaumiin perustuvan valikoituneen paluumuuton teorian avulla selittää maahanmuuttajien poismuuttoa Suomesta (tutkimuskysymys 2).

Tutkimuskysymyksiin etsitään vastausta käyttämällä regressioanalyysiä. Molemmissa tutkimuskysymyksissä selitettävänä muuttujana on henkilön poismuutto Suomesta, ja koska tämä muuttuja on binäärinen, on regressioissa käytetty probit-mallia. Aineistona tutkimuksessa käytetään Tilastokeskuksen useista hallinnollisista rekistereistä keräämää ja yhdistelemää yksilötason pitkittäisaineistoa, jota on lisäksi täydennetty maahanmuuttajien kotimaata koskevilla tiedoilla. Aineisto sisältää 15 prosentin satunnaisotoksen vuosina 1989–2000 Suomeen saapuneista maahanmuuttajista, ja siihen kuuluu yhteensä 10 546 henkilöä.

Ensimmäisen tutkimuskysymyksen tulokset paljastavat, että mitä aikaisemmin maahanmuuttaja on saapunut Suomeen, sitä todennäköisemmin hän on muuttanut pois kaikille yhteiseen tarkasteluajankohtaan mennessä. Aikaisen maahantulovuoden lisäksi Suomesta poismuuton todennäköisyyttä lisääviä tekijöitä ovat ulkomaille jäänyt puoliso sekä se, että maahanmuuttaja on mies. Todennäköisyyttä vähentäviä tekijöitä taas ovat korkea maahantuloikä, lapset, suomalainen puoliso, pakolaistausta, tulonsiirrot sekä työllisenä olo. Suomalaisessa korkeakoulussa opiskelulla tai tuloilla ei näytä olevan vaikutusta poismuuton todennäköisyyteen. Poismuuton yleisyys vaihtelee selvästi maahanmuuttajien lähtömaiden mukaan. Yleisintä poismuutto on Pohjois-Amerikasta, Australiasta ja Uudesta-Seelannista, Pohjoismaista sekä EU15/EFTA-maista saapuneille maahanmuuttajille, harvinaisinta taas entisestä Neuvostoliitosta ja Venäjältä lähtöisin oleville henkilöille. Toisaalta estimoinnit on suoritettu myös OECD-maista ja ei-OECD-maista saapuneille maahanmuuttajille erikseen, ja näin on saatu selville ryhmien välisiä eroja selittävien muuttujien osalta.

Toisen tutkimuskysymyksen tuloksista selviää, että valikoituneen paluumuuton teorian avulla ei pystytä selittämään maahanmuuttajien poismuuttoa Suomesta. Mallin odotusten mukaan epätasaisen tulojakauman maista Suomeen saapuneiden maahanmuuttajien tulisi olla positiivisesti tulojen mukaan valikoituneita eli poismuuton todennäköisyyden tulisi kasvaa tulojen mukana. Saadut tulokset viittaavat kuitenkin siihen, että tällaisista maista saapuneiden maahanmuuttajien poismuutto vähenee tulojen kasvaessa. Hyvin samankaltaisen tulojakauman maista Suomeen saapuneiden maahanmuuttajien poismuutossa taas ei teoriassa pitäisi esiintyä valikoitumista, mutta tulosten mukaan myös näille henkilöille tulot vaikuttavat poismuuton todennäköisyyteen negatiivisesti.

The purpose of this study is to analyze the out-migration of immigrants from Finland. First, I examine which observed characteristics of immigrants are related to the out-migration from Finland (research question 1). After that I test the theory of selective return migration with Finnish data to find out if the out-migration can be explained by the theory (research question 2).

As a research method I use regression analysis. In both of the research questions the dependent variable is a binary choice of whether to move out of Finland or not, so probit model is used for the regressions. The longitudinal data used in the study is collected from different administrative registers by the Statistics Finland, and it is completed with information about the immigrants' source countries. The data consists of a 15 % random sample of immigrants who moved to Finland in 1989–2000 and includes a total of 10 546 individuals.

The results of the first research question indicate that the probability of outmigration is correlated with the date of arrival at Finland in a way that the earlier the arrival, the bigger the probability of out-migration. Males have higher probability to out-migrate than females and the probability is also increased if there is a spouse left abroad by the time of immigration. On the contrary, the determinants that decrease the probability of out-migration were found to be high age at arrival, Finnish spouse, children, refugee background, income transfers and high employment. Income or studying in a Finnish university do not seem to affect the probability to out-migrate. There are large differences in the propensity of outmigration between the source countries. The immigrants arriving from North America, Australia and New Zealand, Nordic countries and EU15/EFTA countries are the most likely to leave whereas those coming from former Soviet Union and Russia have the smallest probability to out-migrate. The estimations are also performed separately to the immigrants from OECD countries and non-OECD countries to find out whether there are differences in the determinants of outmigration between these groups.

The results of the second research question show that it does not seem to be possible to explain the out-migration of immigrants from Finland by using the theory of selective return migration. This theory is based on different income distributions in the source country and host country. According to the theory, for immigrants originally arriving from countries where income is less evenly distributes than in Finland out-migrants should be positively selected. In practice this means that the probability of out-migration should increase as income increases. The results, however, show that the probability of out-migration decreases as income increases. As it comes to out-migration of those immigrants whose source countries' income distributions are very similar to that of Finland's, the theory says that we should not observe any selectivity. However, the results indicate that also for these immigrants the probability of out-migration decreases as income increases.