Hyvinvointivaltio 2000-luvun kynnyksellä. VATT-vuosikirja 1999
Hjerppe, Reino; Voipio, Iikko; Ilmakunnas, Seija (1999-09-30)
Tässä tietueessa ei ole tiedostoja, ainoastaan metadata.
Hjerppe, Reino
Voipio, Iikko
Ilmakunnas, Seija
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
30.09.1999
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018042618718
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018042618718
Tiivistelmä
VATT:n tutkimusohjelmassa vuosille 1997-1999 on kartoitettu niitä julkisen talouden rakenteellisia tekijöitä, jotka vaikuttavat suomalaisen hyvinvointivaltion nykytilaan ja tulevaisuudennäkymiin. Keskeistä on ollut arvioida, miten suomalaisten laajaa suosiota nauttiva järjestelmä toimii kansantalouden näkökulmasta.
Kansalaisille on tärkeää, millaisia palveluja ja millaisen tulonjaon hyvinvointi- ja tulontasausjärjestelmä tuottaa. Järjestelmän tulevaisuuden kannalta on myös keskeistä, mitkä ovat ne toimintaedellytykset, jotka julkinen valta luo yritysten ja kansalaisten toiminnalle. Tutkimuksen tehtävänä on tuoda esille tosiasioita sekä analysoida eri järjestelmien vaikutuksia, hyviä ja huonoja puolia, ja siten luoda perustaa keskustelulle ja päätöksille.
Vuosikymmenen loppuun mennessä julkinen talous onnistuttiin tasapainottamaan nopean talouskasvun ja menoleikkausten avulla. Verorasitus on kuitenkin edelleen korkealla tasolla. VATT:n tutkimusohjelmassa on analysoitu muun muassa verotuksen vaikutuksia työllisyyteen. Niin ikään tutkimuksen avulla on pyritty vastaamaan kysymykseen tulonsiirtojen kannustinvaikutuksista ja julkisen palvelutuotannon tehokkuudesta. Keskeisesti esillä ovat olleet myös alueellinen kehitys, talouden infrastruktuurin vaikutukset ja julkisen sektorin uudistukset.
Tutkimustulokset osoittavat, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunnan malli on yllättävänkin elinvoimainen, vaikka se ei olekaan vailla heikkouksia. Tulevaisuuden rasitteena ovat muun muassa valtionvelan aiheuttamat korkomenot. Velan nykyinen taso on seuraus 1990-luvun alun talouskriisistä, jolloin velkaantumisella muun muassa vaimennettiin työttömyydestä aiheutuneiden tulonmenetysten vaikutuksia. Velkaantumisen taustana oli myös se, että osa investointiluonteisten julkisten menojen hyödyistä toteutuu vasta tulevaisuudessa. Tämän vuoksi on perusteltua, että osa kustannuksistakin maksetaan vasta hyötyjen langetessa. Näin nyt talouspoliittista huolta aiheuttava korkea verorasitus jakaantuu oikeudenmukaisesti eri sukupolville.
Julkiseen talouteen ja hyvinvointivaltioon liittyy tulevaisuudessa monia haasteita ja uhkia. Niihin on pyrittävä varautumaan. Sitä varten on jatkettava julkisen talouden ja kansantalouden rakenteellisten ongelmien tutkimista.
Kansalaisille on tärkeää, millaisia palveluja ja millaisen tulonjaon hyvinvointi- ja tulontasausjärjestelmä tuottaa. Järjestelmän tulevaisuuden kannalta on myös keskeistä, mitkä ovat ne toimintaedellytykset, jotka julkinen valta luo yritysten ja kansalaisten toiminnalle. Tutkimuksen tehtävänä on tuoda esille tosiasioita sekä analysoida eri järjestelmien vaikutuksia, hyviä ja huonoja puolia, ja siten luoda perustaa keskustelulle ja päätöksille.
Vuosikymmenen loppuun mennessä julkinen talous onnistuttiin tasapainottamaan nopean talouskasvun ja menoleikkausten avulla. Verorasitus on kuitenkin edelleen korkealla tasolla. VATT:n tutkimusohjelmassa on analysoitu muun muassa verotuksen vaikutuksia työllisyyteen. Niin ikään tutkimuksen avulla on pyritty vastaamaan kysymykseen tulonsiirtojen kannustinvaikutuksista ja julkisen palvelutuotannon tehokkuudesta. Keskeisesti esillä ovat olleet myös alueellinen kehitys, talouden infrastruktuurin vaikutukset ja julkisen sektorin uudistukset.
Tutkimustulokset osoittavat, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunnan malli on yllättävänkin elinvoimainen, vaikka se ei olekaan vailla heikkouksia. Tulevaisuuden rasitteena ovat muun muassa valtionvelan aiheuttamat korkomenot. Velan nykyinen taso on seuraus 1990-luvun alun talouskriisistä, jolloin velkaantumisella muun muassa vaimennettiin työttömyydestä aiheutuneiden tulonmenetysten vaikutuksia. Velkaantumisen taustana oli myös se, että osa investointiluonteisten julkisten menojen hyödyistä toteutuu vasta tulevaisuudessa. Tämän vuoksi on perusteltua, että osa kustannuksistakin maksetaan vasta hyötyjen langetessa. Näin nyt talouspoliittista huolta aiheuttava korkea verorasitus jakaantuu oikeudenmukaisesti eri sukupolville.
Julkiseen talouteen ja hyvinvointivaltioon liittyy tulevaisuudessa monia haasteita ja uhkia. Niihin on pyrittävä varautumaan. Sitä varten on jatkettava julkisen talouden ja kansantalouden rakenteellisten ongelmien tutkimista.
Tutkimusteema
Economic growth, Taloudellinen kasvu, Macroeconomic policy, Talouspolitiikka, Taxation and Social Transfers, Julkisen talouden rahoitus ja tulonsiirrot
JEL
A300 - Multisubject Collective Works: General, E000 - Macroeconomics and Monetary Economics: General, H000 - Public Economics: General
Avainsanat
alueellinen kehitys, EMU, hyvinvointipalvelut, hyvinvointivaltio, infrastruktuuri, integraatio, julkinen talous, kannustimet, kunta, talouden tasapaino, tulonjako, työllisyys, verotus