Recent Labour Market Developments in Europe

Abstract

This study analyses the labour market developments of selected 22 European countries during the last ten years. The developments in employment and unemployment as well as the most essential distributive effects are presented. The labour market policy reforms of Denmark, the Netherlands, Finland, the United Kingdom and Germany are studied more into detail by assessing the similarities and differences and gathering together the main experiences. Interconnections between incentives and the functioning of the labour market are analysed through the strictness of the employment protection legislation, replacement rates of unemployment insurance benefits and early retirement schemes. There is wide dispersion in employment and unemployment across countries. Female participation in the labour market is rising. Employment rates for the aged workforce have increased during the last few years, but the situation of the young people has not been improved. Common factors for successful labour market policy reforms seem to be benefit reforms, changes in the organisation of the public employment service and activation policies. Employment protection legislation should not be discussed in isolation, but rather in interconnection with the functioning of the labour market.

Tutkimuksessa tarkastellaan valikoitujen 22:n Euroopan maan työmarkkinakehitystä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Työllisyyden ja työttömyyden kehitystä ja keskeisiä jakaumavaikutuksia eritellään. Tarkemmin tutkitaan Tanskan, Alankomaiden, Suomen, Britannian ja Saksan työvoimapoliittisia uudistuksia ja arvioidaan niiden eroja ja yhtäläisyyksiä sekä kootaan yhteen kokemuksia. Insentiivien ja työmarkkinoiden toiminnan välisiä yhteyksiä tarkastellaan työsuhdeturvalainsäädännön tiukkuuden, työttömyysturvan korvausasteiden ja varhaiseläkkeiden kautta. Työllisyydessä ja työttömyydessä on suurta hajontaa eri maiden välillä. Naisten osallistuminen työmarkkinoille on kasvamassa. Ikääntyneiden työllisyys on noussut viime vuosina, mutta nuorten tilanne ei ole parantunut. Menestyksellisille työvoimapolitiikan uudistuksille yhteistä näyttävät olevan etuusuudistukset, julkisen työvoimapalvelun organisaation muutokset sekä aktivointipolitiikka. Työsuhdeturvalainsäädäntöä ei pitäisi tarkastella erillisenä kysymyksenä, vaan yhteydessä työmarkkinoiden toimintaan.