The Factors Affecting the Use of Elderly Care and the Need for Resources by 2030 in Finland

Abstract

A nation-wide interview survey data is used to analyse by means of ordered logit models the impacts of age, dependency and other factors on probabilities to use home and community care for the elderly. With these models and the age profile of the institutional care, we have made projections of service specific dependency, age and gender distributions by 2030. In our scenarios we assume that improvements in functional ability of the elderly will by 2030 increase the average starting-age for using home and community care by three or five years and delay the admission into institutional care by three years. We also make an assumption that quality of care is raised by increasing staffing levels in the care of elderly to the level which was considered sufficient for good quality care according to recommendations made by a recent expert working group. To meet the resource needs caused by the rise in the projected number of elderly population would require 1.9 % annual increase in operating costs. Increasing staffing levels to correspond good quality care would increase costs by 2.6 % annually. However, postponing the average starting-age by three years would leave the annual increase to 1.2 %, even with better care quality. In case good quality of care is desired already by 2010 operating costs would need to be increased by 3.6 % annually.

Vanhuksille kotiin annettavien palvelujen käytön todennäköisyyksiin vaikuttavia tekijöitä tutkittiin vuoden 1998 vanhusbarometriaineistolla. Näiden mallien ja laitospalvelujen ikäjakauman perusteella laadittiin palvelukohtaiset arviot vanhusten vuoden 2030 toimintakyky-, sukupuoli- ja ikäjakaumasta. Tutkimuksen skenaarioissa oletettiin, SOMERA -toimikunnan mukaisesti, että avopalvelujen käytön aloitusikä siirtyy vuoteen 2030 mennessä kolme tai viisi vuotta ja laitospalvelujen kolme vuotta myöhemmäksi. Resurssiskenaarioissa asetettiin tavoitteeksi nostaa sekä laitos-, että kotipalvelujen laatu tasolle "hyvä", joka vastaa laitoshoidon osalta karkeasti muiden Pohjoismaiden tasoa. Pelkkä väestönkehitys merkitsisi aikajaksolla 1,9 prosentin vuosikasvua vanhustenhoidon kustannuksiin. Hyvä hoidon taso nostaisi vuosikasvun 2,6 prosenttiin. Toimintakyvyn paraneminen niin, että palvelujen käyttö myöhentyisi kolmella vuodella kuitenkin leikkaisi kustannusten kasvuvauhdin hyvälläkin hoidolla 1,2 prosenttiin. Jos hoidon hyvä laatutaso halutaan saavuttaa jo vuoteen 2010 mennessä, kasvaisivat vanhustenhuollon käyttökustannukset 3,6 prosenttia vuosittain.