Taxation, Employment and the Environment - General Equilibrium Analysis with Unionised Labour Markets

Abstract

We evaluate the effects of labour and environmental taxes in a general equilibrium model with unionised labour markets and involuntary unemployment. Environmental externality is related to the consumption of a polluting output. In particular, we examine whether a "double dividend" in terms of employment and the environment can be reaped with an environmentally motivated, revenue neutral tax reform. With unemployment benefits exempted from tax, we find that uncompensated increases in either labour income or environmental taxes lead to a lower equilibrium level of employment and polluting output. Numerical simulations with plausible parameter values show that employment will improve after the reform. The magnitude of the employment effect is considerable and depends positively on the share of polluting output in total consumption. However, due to the increased level of economic activity, environmental quality tends to deteriorate. This caveat can be avoided if tax cuts are targeted to the payroll tax in the non-polluting sector only. A prerequisite for the double dividend is that the elasticity of substitution between polluting and non-polluting consumption is large enough.

Tutkimus käsittelee työvoima- ja ympäristöverojen vaikutuksia yleisen tasapainon mallissa, jossa ammattiliitto määrää palkat ja työttömyys on ei-vapaaehtoista. Ympäristöhaitta liittyy saastuttavan hyödykkeen kulutukseen. Keskeinen tutkimusongelma on, voidaanko nettokertymän säilyttävällä "vihreällä" veroreformilla saavuuttaa ns. tuplapotti (double dividend) eli korkeampi työllisyys ja parempi ympäristön laatu. Mikäli työttömyyskorvausta verotetaan lievemmin, sekä työtulovero että ympäristövero vähentävät työllisyyttä ja ympäristöpäästöjä mallissa. Numeeriset simuloinnit osoittavat, että mahdollisilla parametriarvoilla veroreformi johtaa työllisyyden kasvuun. Työllisyysvaikutus on huomattava ja sen suuruus riippuu positiivisesti saastuttavan hyödykkeen kulutusosuudesta. Sen sijaan ympäristön laatu pyrkii kasvavan tuotannon myötä heikkenemään. Ongelma voidaan kiertää kohdistamalla verokevennykset yksinomaan "puhtaalle" tuotantosektorille laskemalla sektorikohtaista työnantajamaksua. Yleinen edellytys tuplapotin saavuttamiselle on, että hyödykkeiden substituutiojousto kulutuksessa on riittävän suuri.