Kustannusvaikuttava terveydenhuolto ja lääkehoidot tulevaisuudessa

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan erityisesti kahta teemaa: mitä merkitsee kustannusvaikuttava julkinen terveydenhuolto ja kuinka voidaan päätyä kustannusvaikuttaviin ratkaisuihin lääkehoidoissa, joille uusi geenitekniikka on avaamassa erityisen lupaavia näkymiä. Uusin luonnontieteellinen tieto korostaa erityisesti solujen jakautumisen telomeerirajoitteen perusteella elämäntapavalintoja kustannusvaikuttavimpana tapana edistää pitkää ja tervettä elämää. Jotta terveydenhuoltoon käytettävät varat kohdistuisivat oikein, on nyt erityisen tärkeää arvioida hoitojen vaikuttavuutta. Erityisen tärkeä haaste on arvioida kehitteillä olevien kalliiden geenitietoon perustuvien lääkehoitojen kustannusvaikuttavuutta ja sitä tapaa, joilla ko. hoidot kansallisesti kannattaa ottaa käyttöön. Lähtien hoitoon käytettävissä olevista resursseista, voidaan hoidoille määritellä yleinen julkisesti rahoitetun hoidon tarjoamisen kriteeri. Tämä on hoitoyhteisössä yhteisesti sovittu hyötymisen mittari (Suomessa 15D ja QALY) jaettuna hoidon kustannuksilla. Poliittisella päätöksellä voidaan asettaa mittarille hyötyminen/kustannukset vähimmäisarvo (esim. QALY/50000€), jonka kustannusvaikuttavuudessa ylittävät hoidot tulisi toteuttaa julkisella rahoituksella. Kriteeri riippuu budjettirajoitteesta eli siitä, kuinka paljon varoja on julkisrahoitteiseen terveydenhuoltoon varattu ja kuinka kustannustehokkaasti hoito on järjestetty. Lähtien QALY-kriteeristä ja budjettirajoitteesta, tutkielmassa on määritelty terveydenhuoltopalvelujen julkista kysyntää luonnehtiva PMDfunktio (Public Medical Demand -function). PMD-funktiota on käytetty kahden geenitietoon perustuvan lääketyypin 'p53 syöpälääkkeen' ja 'Fabryn tautilääkkeen' optimaalisen kansallisen hankintapolitiikan tarkasteluun.

The study discusses mainly two themes: What means cost-effective public health care and how to promote cost-effective choices in the use of future medicines. New gene technology provides promising prospects especially for expensive medicines used in the care of cancers. Recent scientific discoveries related to the importance of telomers are the background in the discussions concerning the cost-effectiveness of new expensive medicines. Based on all resources available for public health care, one can define a general QALY criterion for public choices in the health care. In Finland, 15D is the commonly accepted criterion that one can use in the evaluation of the QALY impact of a care. One can define the minimum QALY/cost criterion (e.g. QALY/50000€) for a care that public health care should be ready to pay. It depends on the public budget constrain. Based on QALY/cost criterion the study defines the PMD -function (Public Medical Demand -function) for the public demand of medicines. The PMD-function is used for the searching of optimal policies for two types of medicines: 'p53 medicine' and 'Fabry disease medicine'. Key words: Cost-effectiveness, telomer, medicine, QALY, 15D, p53, Fabry