Terveyskeskusten meno- ja tehokkuuserot: Hoidon vaativuuden ja tuotantorakenteiden vaikutukset

Abstract

Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, miten hoidon vaativuus ja terveyskeskusten tuotantorakenteet selittävät terveyskeskusten meno- ja tehokkuuseroja. Tehottomuusluvut laskettiin SFA-menetelmällä suhteuttamalla palveluiden määrä terveyskeskuksen kustannuksiin. Samanaikaisesti kontrolloitiin myös esimerkiksi terveyskeskuksen palkkataso ja olosuhdetekijöitä. Keskimääräinen tehottomuus vuonna 2006 oli 7 %. Akuutin vuodeosastohoidon DRG -painotus ja psykiatrisen pitkäaikaishoidon osuus selitti vain pienen osan kustannuseroista ja kustannusten kasvusta. Terveyskeskusten itse tuottamien laboratoriopalveluiden osuuden lisääntyessä terveyskeskusten kustannukset kasvoivat. Myös lääkärivaje lisäsi hieman terveyskeskusten kustannuksia. Tehokkuusestimaatteihin näillä tekijöillä ei kuitenkaan ollut kovin suurta vaikutusta. Hallintoja siivoushenkilöstön osuus terveyskeskuksen henkilökunnasta oli yhteydessä tehottomuuden kanssa. Tehottomuus ei korreloinut hoidon kattavuuden (terveyskeskuksen väestöpohjasta) eikä myöskään potilaiden tekemien käyntimäärien kanssa, sen sijaan hoidon kattavuus korreloi positiivisesti potilaiden tekemien käyntimäärien kanssa.

The main focus of this study was to study how DRG-classificiations and production structures explain efficiency and cost differences in health centres. The cost inefficiency scores of the health centres were estimated with SFAmethod using the amount of services as output and expenditures as an input variable. Also circumstantial factors and the salary rate of the employees were controlled in the analysis. The average inefficiency in year 2006 was 7 %. According to results the DRG-classification and the share of psychiatric care in long term chronic care had only a modest positive effect on expenditures. Also the shortage of physicians and costs were positively associated. Outsourced laboratory services were negatively associated with expenditures. However, these variables had only minor impact on estimation results. The share of administrative and cleaning personnel was associated with inefficiency. Inefficiency did not correlate with coverage of care in health centre population nor with the number of visits per patient. Instead the coverage of care and the number of visits per patient were positively correlated. Key words: Health centres, Inefficiency, SFA-method