Terveyskeskusten meno- ja tehokkuuserot: Hoidon vaativuuden ja tuotantorakenteiden vaikutukset
Aaltonen, Juho (2008-09-30)
Aaltonen, Juho
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
30.09.2008
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-561-792-7
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-561-792-7
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, miten hoidon vaativuus ja terveyskeskusten
tuotantorakenteet selittävät terveyskeskusten meno- ja tehokkuuseroja.
Tehottomuusluvut laskettiin SFA-menetelmällä suhteuttamalla
palveluiden määrä terveyskeskuksen kustannuksiin. Samanaikaisesti kontrolloitiin
myös esimerkiksi terveyskeskuksen palkkataso ja olosuhdetekijöitä. Keskimääräinen
tehottomuus vuonna 2006 oli 7 %. Akuutin vuodeosastohoidon DRG
-painotus ja psykiatrisen pitkäaikaishoidon osuus selitti vain pienen osan kustannuseroista
ja kustannusten kasvusta. Terveyskeskusten itse tuottamien laboratoriopalveluiden
osuuden lisääntyessä terveyskeskusten kustannukset kasvoivat.
Myös lääkärivaje lisäsi hieman terveyskeskusten kustannuksia. Tehokkuusestimaatteihin
näillä tekijöillä ei kuitenkaan ollut kovin suurta vaikutusta. Hallintoja
siivoushenkilöstön osuus terveyskeskuksen henkilökunnasta oli yhteydessä
tehottomuuden kanssa. Tehottomuus ei korreloinut hoidon kattavuuden (terveyskeskuksen
väestöpohjasta) eikä myöskään potilaiden tekemien käyntimäärien
kanssa, sen sijaan hoidon kattavuus korreloi positiivisesti potilaiden tekemien
käyntimäärien kanssa.
tuotantorakenteet selittävät terveyskeskusten meno- ja tehokkuuseroja.
Tehottomuusluvut laskettiin SFA-menetelmällä suhteuttamalla
palveluiden määrä terveyskeskuksen kustannuksiin. Samanaikaisesti kontrolloitiin
myös esimerkiksi terveyskeskuksen palkkataso ja olosuhdetekijöitä. Keskimääräinen
tehottomuus vuonna 2006 oli 7 %. Akuutin vuodeosastohoidon DRG
-painotus ja psykiatrisen pitkäaikaishoidon osuus selitti vain pienen osan kustannuseroista
ja kustannusten kasvusta. Terveyskeskusten itse tuottamien laboratoriopalveluiden
osuuden lisääntyessä terveyskeskusten kustannukset kasvoivat.
Myös lääkärivaje lisäsi hieman terveyskeskusten kustannuksia. Tehokkuusestimaatteihin
näillä tekijöillä ei kuitenkaan ollut kovin suurta vaikutusta. Hallintoja
siivoushenkilöstön osuus terveyskeskuksen henkilökunnasta oli yhteydessä
tehottomuuden kanssa. Tehottomuus ei korreloinut hoidon kattavuuden (terveyskeskuksen
väestöpohjasta) eikä myöskään potilaiden tekemien käyntimäärien
kanssa, sen sijaan hoidon kattavuus korreloi positiivisesti potilaiden tekemien
käyntimäärien kanssa.
Tutkimusteema
Public services, Julkiset palvelut, Effectiveness of public services, Julkisten palvelujen vaikuttavuus
Avainsanat
Terveyskeskukset, tehottomuus, SFA-menetelmä