Comparative Analysis on the Job-Broking Market in Japan and Finland

Abstract

This study compares the job-broking market of Japan and Finland. The study is based on statistical and literature analysis and interviews at the Public Employment Service. The Japanese labour market can be divided into a new graduate market and a mid-career market. The Japanese recruitment market is more lively compared with the Finnish market. In Japan substituting those retired is an important reason for recruiting, as in Finland new jobs and turnover of labour force are main reasons. Recruiting new graduates is based on longer-term assessment is Japan. There are many similarities in job-broking technology between the Japanese and the Finnish PES. The use of the Internet is broad and efficient, but also selectivity is being emphasised. The PES sees its role in both countries as being one recruitment channel among others and the PES introduces all recruitment channels in a versatile way to its customers. The mobile phone is not considered as good as the Internet as to job-broking technology in either of the countries, because the amount of information is limited in the mobile technology. In the skill issues of the PES there are many differences between the countries. In Japan the PES sees its role being more between the employers and the job-seekers, as in Finland this traditional role is about to change more into promoting direct contacts between the two. The use of multiple and overlapping recruitment channels is more common in Finland than in Japan where the use of channels is more well-established.

Tutkimuksessa vertaillaan Japanin ja Suomen työnvälitysmarkkinoita. Tutkimus perustuu tilasto- ja kirjallisuusanalyysiin sekä työvoimatoimistohaastatteluihin. Japanin työmarkkinat voidaan jakaa vastavalmistuneiden ja keskiuralla olevien markkinoihin. Japanin rekrytointimarkkinat ovat Suomea vilkkaammat. Japanissa eläkkeelle siirtymisen korvaaminen on tärkeä rekrytoinnin syy, Suomessa taas uudet työpaikat ja muu vaihtuvuus. Vastavalmistuneiden rekrytointi perustuu Japanissa pitkän aikavälin arvioihin. Työnvälitysteknologiassa on paljon yhtäläisyyksiä Japanin ja Suomen julkisten työvoimapalvelujen välillä. Internetin käyttö on laajaa ja tehokasta, mutta selektiivisyyttä korostetaan. Työvoimatoimisto näkee itsensä kummassakin maassa yhtenä rekrytointikanavana muiden joukossa ja esittelee asiakkailleen monipuolisesti kaikkia rekrytointikanavia. Matkapuhelinteknologiaa ei pidetä kummassakaan maassa Internetin veroisena työnvälitysteknologiassa, koska informaation määrä on rajallinen. Työnvälityksen ammattitaitokysymyksissä on teknologiakysymyksiä enemmän eroja maiden välillä. Japanissa työvoimatoimisto näkee roolinsa enemmän työnantajien ja työnhakijoiden välissä, kun Suomessa tämä perinteinen rooli on muuttumassa enemmän työnantajien ja työnhakijoiden suorien kontaktien edistämiseen. Suomessa on enemmän päällekkäistä rekrytointikanavien käyttöä kuin Japanissa, jossa kanavien käyttö on vakiintuneempaa.