Asumiskustannukset suurissa aluekeskuksissa

Abstract

Tutkimuksessa tarkastellaan kotitalouksien nettoasumiskustannusten tulo-osuutta, asumiskustannusten jälkeisiä käytettävissä olevia tuloja sekä asumisväljyyttä neljään luokkaan jaetuissa suurissa aluekeskuksissa ja muissa kunnissa. Vuokralaisilla nettoasumiskustannus muodostuu vuokrasta, josta on vähennetty asumistuet. Vuokria vastaavat omistusasujien nettoasumiskustannukset lasketaan soveltamalla käyttökustannuksen käsitettä, jossa otetaan huomioon korkomenojen ohella mm. omistusasujien asuntoon sitoutuneen pääoman vaihtoehtoiskustannus. Aineistona käytetään Tilastokeskuksen kotitaloustason Tulonjakoaineistoa vuodelta 1999 kaikkien kotitalouksien ja omistusasujien osalta sekä vuoden 2002 aineistoa vuokralaisten osalta. Omistusasujien käyttökustannus laskettiin hyödyntämällä vuoden 1999 aineistoon sisältyviä arvioita asunnon myyntihinnasta, jota ei ole vuoden 2002 aineistossa. Tulosten mukaan asumiskustannusten tulo-osuus oli helsinkiläisillä kotitalouksilla hieman suurempi kuin muissa suurissa kaupungeissa, mutta asumiskustannustenkin jälkeen muuhun kulutukseen jäi pääkaupunkiseudulla enemmän tuloja kuin muissa suurissa kaupungeissa. Näissä tuloksissa ei huomioitu asunnon reaalisen arvonnousun vaikutusta käyttökustannukseen, koska asuntohintojen muutokset vaihtelevat voimakkaasti vuodesta toiseen. Vuonna 1999 asuntojen arvonnoususta aiheutuva varallisuuden kasvu ylitti kaikissa alueluokissa omistusasujien asumiskustannukset. Varallisuuden kasvu oli tuolloin erityisen merkittävää pääkaupunkiseudulla. Siellä omistusasuntojen arvo suhteessa tuloihin on muuta maata korkeampi.

The study reports calculations on households' net housing costs relative to disposable income, disposable income available for non-housing purposes, and living space in Finnish regional centres (four groups) and the rest of the country. Net housing costs of renter households consist of annual rent net of housing allowances. In calculating net housing costs of owner occupiers, we apply the concept of user cost. It includes the opportunity cost of the equity invested in the dwelling and other outlays. We use data from Income Distribution Survey by Statistics Finland. The 1999 data include owner occupiers' estimates of the market value of their dwellings, which allows us to calculate the user costs in that year. As for renters, the latest cross section of 2002 was used as well. The main results of the paper are summarized as follows. Net housing costs relative to household income are slightly higher in Helsinki than in the rest of the large Finnish cities but disposable income available for non-housing purposes is nevertheless higher in Helsinki and the surrounding metropolitan area. These results are based on calculations in which the real house price appreciation was not taken into account. In the year 1999 capital gains due to rapid house price appreciation exceeded housing costs of the owner occupiers. The resulting increase in wealth was especially significant in Helsinki metropolitan area, where asset values of dwellings are higher relative to income than in the rest of the country.