Kivihiilen käytön rajoittamisen kansantaloudelliset vaikutukset päästökaupan yhteydessä

Abstract

Tässä tutkimuksessa on tarkasteltu kivihiilen käytön kieltämistä lauhdesähkön ja kaukolämmön tuotannossa vuosien 2008 - 2012 tilanteessa, jossa Suomi pyrkii täyttämään Kioton sopimuksen mukaisen päästöjen rajoittamistavoitteen päästökaupan ja kotimaiseen energiaverotukseen perustuvan ohjauksen avulla. Päästökaupan oletetaan perustuvan alkujakoon, jossa prosessipäästöt ja teollisuuden energiantuotanto saisivat suhteellisesti enemmän päästöoikeuksia kuin sähkön tuotanto. Kivihiilen käytön rajoituksen yhteydessä oletetaan, että muu sähkön tuotanto saisi hiilelle aiemmin kohdentuneet oikeudet. Laskelmien perusteella kivihiilen käytön rajoittaminen lisää niitä kustannuksia, joita päästöjen rajoittamisesta aiheutuu koko kansantaloudelle. Lisäksi hiilikielto pienentäisi sitä kustannussäästöä, joka päästökaupan avulla olisi muuten syntymässä. Hiilikiellon aiheuttama kustannuslisä ei koko talouden tasolla olisi kovin suuri: päästöoikeuksien hinnasta riippuen päästöjen rajoittamisen kustannukset päästökaupan avulla asettuisivat noin 0,4 – 0,6 prosenttiin vuoden 2010 kansantuotteesta päästöoikeuden hinnasta riippuen mutta nousisivat hiilikiellon vaikutuksesta 0,4 - 0,7 prosenttiin. Toimialatasolla vaikutukset olisivat jonkin verran suuremmat. Kustannukset kasvaisivat etenkin sähkön tuotannossa, ja eräillä sähköä käyttävillä toimialoilla kivihiilikiellosta aiheutuva sähkön hinnan nousu näkyisi parin prosenttiyksikön verran kasvaneena tuotannon laskuna.

This study evaluates the economic effects of introducing a ban for the use of coal in condensation and CHP plants to complement domestic energy taxes and EU-wide emission trading that are planned to help in reaching the Finnish emission target for Kyoto commitment period 2008 – 2012. Relatively more emission permits are initially assumed to be allocated to industries than to electricity generation, but in connection with the ban on coal, other electricity producers are assumed to receive the quotas previously allocated to coal-fired plants. The results indicate that the coal ban would diminish the efficiency gains from emission trading and increase the overall economic costs of emission reductions for Finland. While the cost increase would not be very large at the macroeconomic level, raising the GDP loss from 0,4 - 0,6 per cent of GDP to 0,4 - 0,7, depending on the price of emission permits, the losses would be more marked for certain individual industries and for electricity generation. In particular, the rise of electricity prices caused by the ban would hit electricity-intensive industries and also the service sectors.