Selaus nimekkeen mukaan kokoelmassa Hartauskirjat ja saarnat
Viitteet 285-304 / 365
-
Ristist ja kiusauxest p. isäden ja martyritten oppi ja neuwo ruodzin kielexi käätty ja coottu. à m. Petro Gotho Norcopensi. Ia nyt suomexi ulos tulkittu Riigan caupungis. à Carolo Pictorio Aboensi
(Präntätty Riigas: Nicolaus Mollinuxeld, anno 1622. 4. OctobMollyn, Nicolaus (kirjapaino, Riika, 1588-1625), 1622) -
Rucous=kiria, cuin sisälläns pitä rippi= ja Herran ehtollisen, nijn myös aamu= ja ehto=rucouxet, nykyisen ajan christillisyden coettelemuxen, wastauxet lihan esteitten päälle, Dawidin catumus=psalmit/ ja wijmeiseldä, lyhykäisen tutkistelemuxen uudesta syndymästä ynnä muutamitten wirten canssa. Puolittain saxasta suomexi käätyt, puolittain myös uudesta coconpannut 1733. Isaac Erwastilda
(Henric Christopher Merckellin leski (kirjapaino, Turku, 1730-1742), 1734) -
Rucouxest ja sen cuulemisest, tarpellinen tutkistelemus/ josa rucouxen sekä ulconaisesta että sisällisestä muodosta eli luoñosta, rucouxen cuulemisen tarpellisudesta, perustuxesta ja järjestyxestä, nijn myös sen wißeydestä ja hyödytyxestä, ja cuinga rucouxen cuulemisen armo oikein käytettämän pitä, Jumalan armon cautta, rucous=sunnuntaina, puolipäivä saarnasa, Nousiaisten seuracunnas, on wuonna 1759 edestuotu, ja sitten pidemmäldä ulostoimitettu: jonga nyt on pränttijn andanut, Abraham Achrenius
(Merckell, Jacob (kirjapaino, Turku, 1750-1761), 1760) -
Ruotzin waldacunnan laki hywäxi luettu ja wastan otettu herrain päivillä wuonna 1734. Pränttijn annettu Georg Saloniuxelda/ Cuning. howrätin actuariuxelda omalla culutuxella, wuonna 1759
(Merckell, Jacob (kirjapaino, Turku, 1750-1761), 1759) -
Sacræ conciones in diem primum solennis gratiarum actionis & publicarum precum hoc anno M DC LXII, XX Junij habendarum, in gratiam cleri Aboensis diœceseos breviter delineatæ
([Aboae]: [Peter Hansson], 1662Hansson, Peter (kirjapaino, Turku, 1654-1679), 1662) -
Samtal/ emellan en präst och en bonde, angående de af wår allernådigste konung wid detta årets början/ indragna tilförene brukeliga helge=dagar; författadt af Georg Mathesius, år 1773
(Frenckell, Johan Christopher I (kirjapaino, Turku, 1761-1779), 1773) -
Samwets pröfning i synnerhet för huushåll=ståndet, i anledning af thes plicht och skyldighet hwartill komma menlösa tanckar, om församlingenes öfwergifwande
(Henric Christopher Merckellin leski (kirjapaino, Turku, 1730-1742), 1738) -
Sana syndisille, ia sana pyhille, eli ylösherätys suruttomille ia ylöskehoitus uudesta syndyneille sieluille. Ionga se kuuluisa opettaja Englandisa Thomas Gouge on kirjoittanut. Ia yxi sanan palvelja Turusa suomexi pannut
(Frenckell, Johan Christopher II (kirjapaino, Turku, 1785-1814), 1803) -
Se autuaxi tekewäinen usko, edespandu saarnasa kahdenkymmenennen ja ensimäisen sunnuntain kolminaisuden päiwästä ewangeliumin yli ia ynnä muiden saarnain kansa ruotsixi kirjoitettu ja ulosannettu Herrasa edesmenneheldä kuningalliselda howi=saarnajalda mag. Anders Nohrborgilda siinä niin sywällä hengellisellä wiisaudella kokonpannusa kirjasa, joka ruotsin kielesä kutsutan: Sen langennen ihmisen autuuden järjestys. Suomexi käätty Bengt Zimmermannilda, kirkkoherra Nordingron pitäjäsä
(Stokholmisa: präntätty Kuningallisesa suomalaisesa präntisä, Iohan A. Carlbohmilda, 1780Carlbohm, Johan Arvid (kirjapaino, Tukholma, 1769-1812), 1780) -
Se ijankaikkinen evangeliumi kaikkein katuwaisten ja uskowaisten Jumalan lasten autudesta Christuxesa Jesuxesa: joka on se ainoa maahan kaatamatoin perustus, jonga päällä he turwallisesti, wahwasti ja ijankaikkisesti taitawat seisoa, ja kaikkein pyhäin kanssa, jotka alusta ollet owat, perkelettä, maailma ja kaikkia helwetin porttia wastan haasta, sotia ja heitä ylitsewoitta. Rom. 8. psalm. 18. 46. 118. Ensin kirjoitettu m. F. B. H. Sitten saxasta ruotsixi ja nyt siitä suomexi käätty
(Carlbohm, Johan Arvid (kirjapaino, Tukholma, 1769-1812), 1781) -
Se paras sanoma, sille pahimmalle ihmiselle, elikkä evangeliumin armo, tarjottu erinomattain ierusalemillisille eli suurimmille syndisille. Ruotsista suomexi käätty
(Carlbohm, Johan Arvid (kirjapaino, Tukholma, 1769-1812), 1781) -
Se pyhä ewangeliumillinen walkeus taiwallisesa opisa ia pyhäsä elämäsä ulosotettu sijtä Pyhästä Raamatusta ia eteen asetettu nijden jocawuotisten p. ewangeliumein jälken, jotca sunnuntai= ja juhla=päiwinä nijsä christillisisä seuracunnisa tawallisesti selitetän. Se edellinen osa
(Salvius, Lars (kirjapaino, Tukholma, 1742-1773), 1747) -
Se wiisaus, kuin me autuudemme asiasa, taidamme oppia iuudalaist. onnettomudesta, tutkisteltu christillisesä saarnasa, ionga toisena ioulu-päiwänä wuonna 1788. Längelmäen pitäjän emä=kirkosa on pitänyt Henric Gustaf Borenius, magisteri ja rectori Hämeen linnan koulusa
(Frenckell, Johan Christopher II (kirjapaino, Turku, 1785-1814), 1789) -
Selitys näitten wala=sanain ylitze: nijn totta minua Iumala auttakon hengen ja sielun puolesta. Ioka selitys julkinen rukous on Iumalan tykö, jonga itzekukin wannotun walan jälken lukea, eli edesäns lukea anda taitaa
(Frenckell, Johan Christopher I (kirjapaino, Turku, 1761-1779), 1772) -
Selityxet ioca=päiwäisten huomen= ehto= ia ruocalucuin eli siunausten/ yxikertaisil saarnoill edespannut Laurent: Petri Aboico minist. verbi Dei in Loimi=Joki
(Präntätyt Turusa: Pietari Waldilda, anno 1644Wald, Peder Eriksson (kirjapaino, Turku, 1642-1653), 1644) -
Sen pyhän ewangeliumillisen walkeuden taiwallisesa opisa ia pyhäsä elämäsä. Iälkimmäinen osa
(Stockholmisa: prändätty Lars Salviuxelda, wuonna 1749Salvius, Lars (kirjapaino, Tukholma, 1742-1773), 1749) -
Sinun sugusas ej ole yhtän, jolla on se nimi. Elikä: kuinga weren=sukulaiset estävät sitä totista christillisyttä, edespandu yhdesä saarnasa 1. sunund. jälken loppiaisen St. Georgin kirkosa Leipsigisä wuona 1719, J.P. l.l. s.s. theol. stud. Mutta sitten saxan=kielestä käätty, ja kuningall. huowi=saarnaajan d. Wrangelin esipuhella nuorelle kansalle edeskatzottu, nyt taas ruotsin=kielestä suomexi käätty
(Stockholmisa: präntätty Wennbergin tykönä ja compagnie, 1779Holmberg, Johan ChristopherWennberg och compagnie (kirjapaino, Tukholma, 1779-1781), 1779) -
Solennitas precum in Finland. Die 8. in Bothniâ Orient, d. 22. Octob. 1675
([Aboae]: [Johan Winter], 1675Winter, Johan (kirjapaino, Turku, 1669-1705), 1675) -
Strena, salutiferum semen, succincta, sonabit. Spes suscepta simul stabilitur sorte serenâ, successu solido superanti fidera summa. Stridenti stipula suscepi scribere strenam. Jncepto Zebaoth jndulgeat! omne beetq́;. Anno M.DC.LXXX1V. vel sic: qvis do Minum Dignè Celebrabit Laude virenti, cui cruX, atque caliX fauX Infera sVnt subeunda?
(Abodiæ: excuditq́; Johannes Wallius illam, 1684Wall, Johan Larsson (kirjapaino, Turku, 1679-1710), 1684)