Tuusulanjärven kunnostus vuosina 1999 - 2013 : Hoitotoimia ja seurantaa
Hietala, Jaana (toim.) (2017-12-07)
Hietala, Jaana (toim.)
Uudenmaan ELY-keskus
07.12.2017
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-622-8
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-622-8
Tiivistelmä
Uudenmaan maakuntajärvi, Tuusulanjärvi on luonnostaan rehevä järvi. Asutuksen lisääntyminen ja lannoitteiden käytön voimistuminen Tuusulanjärven ympäristössä merkitsivät kuormituksen lisääntymistä. Järven tila huononi 1960-luvulla jätevesi- ja hajakuormituksen vaikutuksesta. Tuusulanjärven kunnostus alkoi 1970-luvulla ja jatkui tehostetusti vuonna 1999, jolloin käynnistettiin Tuusulanjärven kunnostushanke. Hankkeen rahoituksesta vastaavat valtio, Tuusulan kunta ja Järvenpään kaupunki.
Tuusulanjärven kunnostuksen keskeisimpiä tavoitteita on valuma-alueen ravinnekuormituksen vähentäminen. Tätä varten järveen laskevien purojen varsille on rakennettu kosteikkoja ja laskeutusaltaita. Tuusulanjärven sisäistä kuormitusta vähennetään ravintoketjukunnostuksella ja hapettamalla. Toimenpiteiden myötä veden laatu on parantunut huomattavasti ja sinileväkukinnat ovat vähentyneet. Joinakin 2000-luvun kesinä sinilevää ei ole havaittu lainkaan, ja esimerkiksi vuosina 2012 ja 2013 järvi pysyi uimakelpoisena koko kesän ajan.
Tuusulanjärven kunnostus perustuu seurantatutkimusten tuottamaan tietoon, jonka avulla voidaan arvioida kunnostustoimien vaikutuksia. Kalastosta, pohjaeläimistä, planktonista ja kasvillisuudesta on olemassa varsin kattavaa tietoa. Seurantatuloksia esiteltiin seminaarissa Gustavelundissa keväällä 2013. Tähän julkaisuun on koottu tutkijoiden yhteenvetoja kunnostushankkeen aikana tapahtuneista muutoksista järven tilassa.
Tuusulanjärven kunnostuksen keskeisimpiä tavoitteita on valuma-alueen ravinnekuormituksen vähentäminen. Tätä varten järveen laskevien purojen varsille on rakennettu kosteikkoja ja laskeutusaltaita. Tuusulanjärven sisäistä kuormitusta vähennetään ravintoketjukunnostuksella ja hapettamalla. Toimenpiteiden myötä veden laatu on parantunut huomattavasti ja sinileväkukinnat ovat vähentyneet. Joinakin 2000-luvun kesinä sinilevää ei ole havaittu lainkaan, ja esimerkiksi vuosina 2012 ja 2013 järvi pysyi uimakelpoisena koko kesän ajan.
Tuusulanjärven kunnostus perustuu seurantatutkimusten tuottamaan tietoon, jonka avulla voidaan arvioida kunnostustoimien vaikutuksia. Kalastosta, pohjaeläimistä, planktonista ja kasvillisuudesta on olemassa varsin kattavaa tietoa. Seurantatuloksia esiteltiin seminaarissa Gustavelundissa keväällä 2013. Tähän julkaisuun on koottu tutkijoiden yhteenvetoja kunnostushankkeen aikana tapahtuneista muutoksista järven tilassa.
Kokoelmat
- Raportteja [1011]