3. Divisioonan puolustussuunnittelu vuosina 1945-1966

Abstract

Kylmän sodan ensi vuosikymmeninä operatiivisen suunnittelun toteutustapaan vaikutti erityisesti Neuvostoliiton kanssa solmittu YYA-sopimus. Sotien jälkeisen kahden ensimmäi-sen operatiivisen suunnittelukierroksen tuottamien puolustussuunnitelmien sisältämät uhka-arviot olivat vain länsivaltojen hyökkäykseen perustuvia. Puolustusvoimien alueelliset johto-portaat toteuttivat vastuualueensa operatiivisen suunnittelun Pääesikunnan (PE) operatiivisten käskyjen ja ohjauksen perusteella. 3. Divisioona (3.D) oli yksi kolmesta alueellisesta johtoportaasta vuosina 1945–1966, jonka operatiiviseen vastuualueeseen kuului Itä- ja Keski-Suomen alue. Laadittiinko Itä-Suomessa valtakunnan puolustussuunnitelmat todella vain lännen hyökkäyksen varalle? 3.D:n suunnitelmien perustana oleva uhka oli se tutkimusongelma, josta johdettiin tutkimuksen pääkysymys: Sisältyikö 3.D:n operatiivisiin suunnitelmiin Neuvostoliiton hyökkäykseen varautuminen? Tutkimuksen tavoitteena oli ensin kuvailla 3.D:n operatiivisten suunnitelmien sisältöä ja tämän jälkeen arvioida suunnitelmien uhkaperustaa.

Tutkimus toteutettiin alatutkimuskysymysten ja samalla päälukujen mukaisessa järjestyksessä, jolloin edellisen luvun tietopohja mahdollisti seuraavan luvun tutkimuksen. Tutkimuskysymykset selvitettiin asiakirja- ja kirjallisuustutkimuksella. Tutkimuksen primäärilähteitä olivat PE:n ja 3.D:n arkistoaineistot sekä ajan ohjesäännöt. Edellisten ymmärtämiseksi ja täydentämiseksi käytettiin vertaisarvioituja lähteitä, kuten väitöskirjoja ja Maanpuolustuskorkeakoulun julkaisuja. Aineiston sisällön analysoinnin perustana oli lähdekritiikki. Tutkimuksessa analysoitiin 3.D:n suunnitteluun vaikuttanutta toiminta-ympäristöä, operatiivista tiedustelua, suunnitelmien perustana olevaa uhkaa sekä joukkojen perustamisen, keskittämisen ja käytön suunnitelmia. Edellä mainituista kokonaisuuksista tehdyt tulkinnat ja johtopää-tökset muodostettiin pääasiassa eri lähteiden vertailun perusteella.

Tutkimuksen perusteella 3.D:n operatiivisen tiedustelun mielenkiinnon kohteet sekä joukkojen perustamisen, keskittämisen ja käytön suunnitelmat paljastavat uhkan todellisen luonteen, kun niitä verrataan alueen sotilasmaantieteelliseen analyysiin sekä PE:n uhka-arvioihin. 3.D:n operatiivisen suunnittelun uhkaperusta oli NL:n hyökkäykseen varautuminen.

Tutkimus osoittaa, että PE:n laatimat valtakunnan puolustussuunnitelmat ”Polttoainehankinta” ja ”Valpuri” olivat turvallisuuspoliittisia peitetarinoita, joiden taustalla 3.D:n esikunta toteutti operatiivista suunnittelua NL:n muodostaman uhkan varalta ajan hengen mukaisesti äärimmäisen varovaisella tavalla. 3.D:n suunnitelmissa ei suoraan mainittu NL:n olevan arvioitu vihollinen, mutta tehdyn suunnittelutyön arkistojäänteiden analysointi paljastaa suunnitelmien uhkaperustan. Ohjaus tähän YYA-sopimuksen vastaiseen suunnitteluun on ollut suullista ja valtakunnan puolustuksen kokonaisuus on pidetty hyvin pienen piirin tiedos-sa ajan herkän turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön sanelemana.