Turvallisuuskulttuuri Maanpuolustuskorkeakoululla
Stenberg, Ilkka (2017)
Stenberg, Ilkka
Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos
Sotilaspedagogiikka
Yleisesikuntaupseerikurssin opiskelijan diplomityö
Yleisesikuntaupseerikurssi 58
2017
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2017111350667
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2017111350667
Tiivistelmä
Maanpuolustuskorkeakoululla opiskelee vuosittain noin 2000–2500 henkilöä, joista noin tuhat suorittaa sotatieteiden tutkintoa. Tutkintoa suorittavat opiskelijat ja Maanpuolustuskorkeakoulun henkilökunta edustavat noin 10 prosenttia koko Puolustusvoimien henkilöstömäärästä. Maanpuolustuskorkeakoululla vallitsevalla turvallisuuskulttuurilla on Puolustusvoimiin laaja-alaista vaikutusta, kun turvallisuuskulttuurin oletetaan vaikuttavan henkilöstön turvallisuusasenteisiin ja -arvoihin.
Maanpuolustuskorkeakoulu oli asettanut tavoitteekseen kehittää turvallisuuskulttuuriansa, mutta organisaatiolta puuttui tieto turvallisuuskulttuurin nyky- ja tavoitetilasta. Tämä opinnäytetyö vastaa Maanpuolustuskorkeakoulun asettamaan tavoitteeseen, muodostamalla tietoperustan turvallisuuskulttuurin kehittämiselle. Tutkimus selvitti turvallisuuskulttuurin nykytilan henkilöstön kokemana henkilökunnalle ja tutkintoja suorittaville opiskelijoille osoitetulla turvallisuuskulttuurikyselyllä. Tavoitetila määritettiin organisaation dokumentaation sekä avainhenkilöiden arvioiden perusteella. Turvallisuuskulttuurin nykytilan ja tavoitetilan myötä määrittyi Maanpuolustuskorkeakoululle turvallisuuskulttuurin kehittämiskohteita.
Tutkimusaineisto muodostui pääosin turvallisuuskulttuurikyselystä, johon vastasi 373 henkilöä vastausprosentin ollessa noin 49. Aineistoa analysoitiin ensisijaisesti tilastollisin menetelmin. Turvallisuuskulttuuria on Puolustusvoimissa ja oppilaitoksissa tutkittu sangen rajallisesti. Tämä tutkimus on ainutlaatuinen, koska turvallisuuskulttuuritutkimuksissa ei ole aiemmin huomioitu oppilaitoksen opiskelijoita osaksi organisaatiota. Maanpuolustuskorkeakoulun tutkintorakenne mahdollisti tämän ainutlaatuisen tutkimusasetelman.
Tutkimustulokset osoittivat, että Maanpuolustuskorkeakoulun turvallisuuskulttuuri on yleisesti ottaen hyvällä tasolla. Henkilökunnan kesken eri vastaajaryhmien välillä esiintyi ensisijaisesti eroa sotilaiden ja siviilien välillä. Sotilaat suhtautuivat jokaiseen turvallisuuskulttuurin muuttujaan siviilejä positiivisemmin ja erot olivat paikoitellen suuria. Sotilaiden ja siviilien välille muodostuvat erilliset turvallisuuskulttuurin osakulttuurit saattavat vahvistuessaan muodostua organisaatiolle haitalliseksi turvallisuutta laaja-alaisemmin tarkasteltuna. Turvallisuuskulttuurin kehittämisen näkökulmasta Maanpuolustuskorkeakoulun tulisi pyrkiä kaventamaan havaittuja eroja niissä osa-alueissa, joissa siviileillä esiintyi kriittisyyttä.
Opiskelijoiden turvallisuuskulttuuri oli yleisesti ottaen henkilökuntaan kuuluvia sotilaita kriittisempää. Kurssiryhmien välillä esiintyi paljon eroavaisuuksia, joihin vaikuttavat ensisijaisesti henkilön ikä sekä työkokemus. Nuorimmat ja vähäisimmän työkokemuksen omaavat, sotatieteiden kandidaatin tutkinnossa opiskelevat kadetit, muistuttivat eniten Maanpuolustuskorkeakoulun opettajia turvallisuuskulttuurin näkökulmasta. Turvallisuuskulttuurin muodostumisen näkökulmasta kadettikurssit muistuttavat uutta ja kehittyvää organisaatiota, jossa turvallisuuskulttuurin eri ulottuvuudet kehittyvät nopeasti.
Opiskelijoiden ja opettajien välisessä vertailussa havaittiin, että suurimmat erot ryhmien välillä esiintyivät yksilötason muuttujissa turvallisuusmotivaatio, vastuuntunne ja valppaus opettajien ollessa selkeästi positiivisempia. Nämä muuttujat kuvastavat yksilön turvallisuusasenteita ja -arvoja. Turvallisuusasenteen vaikutusta käyttäytymiseen tutkittiin suunnitellun käyttäytymisen teorian näkökulmasta. Tuloksien perusteella yksilön turvallisuusasenteella on yhteys käyttäytymiseen: alhaisen turvallisuusasenteen omaavat henkilöt ovat alttiimpia toimimaan turvallisuuden kannalta haitallisesti. Alhaisen turvallisuusasenteen omaavia henkilöitä esiintyi verrattain paljon jokaisessa opiskelijaryhmässä sekä opettajissa. Turvallisuuskulttuurin kehittämisen näkökulmasta Maanpuolustuskorkeakoulun tulisi pyrkiä kehittämään opiskelijoiden yksilötason muuttujiin liittyviä turvallisuusasenteita, joilla on yhteys käyttäy tymiseen.
Maanpuolustuskorkeakoululla vallitsee alhainen vaaratilanteiden raportointikulttuuri. Henkilöryhmästä riippumatta onnettomuuksia raportoidaan enemmän kuin vaaratilanteita. Alhainen raportointikulttuuri on turvallisuuskulttuurin kannalta yksi keskeinen kehittämiskohde.
Tutkimusmenetelmät tukivat hyvin tutkimuskysymyksiin vastaamista, mutta kaikilta osin ei menetelmillä voitu selittää tuloksien taustalla vaikuttavia syitä. Tutkimus osoitti useita jatkotutkimusaiheita, jotka ensisijaisesti liittyvät tuloksien taustalla vaikuttavien syiden selvittämiseen.
Maanpuolustuskorkeakoulu oli asettanut tavoitteekseen kehittää turvallisuuskulttuuriansa, mutta organisaatiolta puuttui tieto turvallisuuskulttuurin nyky- ja tavoitetilasta. Tämä opinnäytetyö vastaa Maanpuolustuskorkeakoulun asettamaan tavoitteeseen, muodostamalla tietoperustan turvallisuuskulttuurin kehittämiselle. Tutkimus selvitti turvallisuuskulttuurin nykytilan henkilöstön kokemana henkilökunnalle ja tutkintoja suorittaville opiskelijoille osoitetulla turvallisuuskulttuurikyselyllä. Tavoitetila määritettiin organisaation dokumentaation sekä avainhenkilöiden arvioiden perusteella. Turvallisuuskulttuurin nykytilan ja tavoitetilan myötä määrittyi Maanpuolustuskorkeakoululle turvallisuuskulttuurin kehittämiskohteita.
Tutkimusaineisto muodostui pääosin turvallisuuskulttuurikyselystä, johon vastasi 373 henkilöä vastausprosentin ollessa noin 49. Aineistoa analysoitiin ensisijaisesti tilastollisin menetelmin. Turvallisuuskulttuuria on Puolustusvoimissa ja oppilaitoksissa tutkittu sangen rajallisesti. Tämä tutkimus on ainutlaatuinen, koska turvallisuuskulttuuritutkimuksissa ei ole aiemmin huomioitu oppilaitoksen opiskelijoita osaksi organisaatiota. Maanpuolustuskorkeakoulun tutkintorakenne mahdollisti tämän ainutlaatuisen tutkimusasetelman.
Tutkimustulokset osoittivat, että Maanpuolustuskorkeakoulun turvallisuuskulttuuri on yleisesti ottaen hyvällä tasolla. Henkilökunnan kesken eri vastaajaryhmien välillä esiintyi ensisijaisesti eroa sotilaiden ja siviilien välillä. Sotilaat suhtautuivat jokaiseen turvallisuuskulttuurin muuttujaan siviilejä positiivisemmin ja erot olivat paikoitellen suuria. Sotilaiden ja siviilien välille muodostuvat erilliset turvallisuuskulttuurin osakulttuurit saattavat vahvistuessaan muodostua organisaatiolle haitalliseksi turvallisuutta laaja-alaisemmin tarkasteltuna. Turvallisuuskulttuurin kehittämisen näkökulmasta Maanpuolustuskorkeakoulun tulisi pyrkiä kaventamaan havaittuja eroja niissä osa-alueissa, joissa siviileillä esiintyi kriittisyyttä.
Opiskelijoiden turvallisuuskulttuuri oli yleisesti ottaen henkilökuntaan kuuluvia sotilaita kriittisempää. Kurssiryhmien välillä esiintyi paljon eroavaisuuksia, joihin vaikuttavat ensisijaisesti henkilön ikä sekä työkokemus. Nuorimmat ja vähäisimmän työkokemuksen omaavat, sotatieteiden kandidaatin tutkinnossa opiskelevat kadetit, muistuttivat eniten Maanpuolustuskorkeakoulun opettajia turvallisuuskulttuurin näkökulmasta. Turvallisuuskulttuurin muodostumisen näkökulmasta kadettikurssit muistuttavat uutta ja kehittyvää organisaatiota, jossa turvallisuuskulttuurin eri ulottuvuudet kehittyvät nopeasti.
Opiskelijoiden ja opettajien välisessä vertailussa havaittiin, että suurimmat erot ryhmien välillä esiintyivät yksilötason muuttujissa turvallisuusmotivaatio, vastuuntunne ja valppaus opettajien ollessa selkeästi positiivisempia. Nämä muuttujat kuvastavat yksilön turvallisuusasenteita ja -arvoja. Turvallisuusasenteen vaikutusta käyttäytymiseen tutkittiin suunnitellun käyttäytymisen teorian näkökulmasta. Tuloksien perusteella yksilön turvallisuusasenteella on yhteys käyttäytymiseen: alhaisen turvallisuusasenteen omaavat henkilöt ovat alttiimpia toimimaan turvallisuuden kannalta haitallisesti. Alhaisen turvallisuusasenteen omaavia henkilöitä esiintyi verrattain paljon jokaisessa opiskelijaryhmässä sekä opettajissa. Turvallisuuskulttuurin kehittämisen näkökulmasta Maanpuolustuskorkeakoulun tulisi pyrkiä kehittämään opiskelijoiden yksilötason muuttujiin liittyviä turvallisuusasenteita, joilla on yhteys käyttäy tymiseen.
Maanpuolustuskorkeakoululla vallitsee alhainen vaaratilanteiden raportointikulttuuri. Henkilöryhmästä riippumatta onnettomuuksia raportoidaan enemmän kuin vaaratilanteita. Alhainen raportointikulttuuri on turvallisuuskulttuurin kannalta yksi keskeinen kehittämiskohde.
Tutkimusmenetelmät tukivat hyvin tutkimuskysymyksiin vastaamista, mutta kaikilta osin ei menetelmillä voitu selittää tuloksien taustalla vaikuttavia syitä. Tutkimus osoitti useita jatkotutkimusaiheita, jotka ensisijaisesti liittyvät tuloksien taustalla vaikuttavien syiden selvittämiseen.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]