Alavuden Saarijärven padon ja säännöstelyn muuttaminen : Velvoitetarkkailuraportti
Tolonen, Mika (2017-10)
Tolonen, Mika
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
10 / 2017
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-615-0
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-615-0
Tiivistelmä
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto antoi 28.12.2012 päätöksellään luvan Alavuden Saarijärven pato- ja ruoppaushankkeeseen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Hankkeen tavoitteena oli lopettaa Saarijärven aktiivinen säännöstely korvaamalla settipato kiinteällä ylivirtauspadolla ja poikkeustilanteissa käytettävällä ohijuoksutusputkella. Tavoitteena oli myös lisätä järven tulovirtaamaa johtamalla vettä säännöllisesti Kuotesluoman padon kautta Saarijärveen ja lisätä järven vesitilavuutta vedenpinnan tilapäisillä talviaikaisilla laskuilla ja ruoppauksilla. Luvansaaja velvoitettiin tarkkailemaan hankkeen vaikutuksia vedenlaatuun, vedenkorkeuksiin ja kalastoon. Tässä raportissa esitetään kaikki velvoitetarkkailun tulokset.
Saarijärven vedenpintaa pidettiin normaalitasoa alempana talvella 2013–2014 ja 2015–2016. Saarijärven vedenpintaa laskettiin syyskuussa 2013 ja samalla järvestä laskevaa Myllyjokea perattiin. Perkaus sai aikaan voimakkaan samentumisen, sillä 19.9.2013 sameusarvo oli alapuolisessa Allasjoessa noin 60-kertainen yläpuoliseen vertailupaikan arvoon nähden. Samana päivänä kiintoainepitoisuus oli Allasjoessa Saarijärven alapuolisella paikalla yli satakertainen ja kokonaisfosforipitoisuus yli 7-kertainen verrattuna yläpuolisen paikan pitoisuuteen. Perkauksen vaikutus näkyi vielä noin kahden viikon kuluttua, sillä 2.10.2013 kiintoainepitoisuus oli yli kaksinkertainen Allasjoessa Saarijärven alapuolella yläpuoliseen paikkaan nähden.
Vedenpinnan laskun ja kaivutöiden seurauksena happipitoisuus oli hyvin alhainen (0,9 mg/l) Saarijärven luusuassa helmikuussa 2014. Samassa näytteessä oli suuret kiintoaine- ja kokonaisfosforipitoisuudet, suuri väriarvo, sähkönjohtavuus ja happamuus. Hankkeen valmistumisen jälkeen maaliskuussa 2017 happipitoisuus oli alhainen Saarijärvessä ja Kuotesluomassa, joten tilanne oli siltä osin samankaltainen
kuin ennen hanketta maaliskuussa 2013.
Kalaston palautumista Saarijärveen tarkkailtiin vuosina 2014 ja 2015 eli kahtena peräkkäisenä vedenpinnan ensimmäistä nostoa seuraavana kesänä ja vuonna 2017 eli yhtenä toista nostoa seuraavana kesänä Nordic-verkkokoekalastuksin. Saaliissa oli ahventa, lahnaa, särkeä, haukea ja kiiskeä kaikkina pyyntivuosina. Saaliissa tapahtuneista muutoksista suurimpia olivat särjen runsaus ja ahvenen vähyys vuonna 2017.
Saarijärven vedenpintaa pidettiin normaalitasoa alempana talvella 2013–2014 ja 2015–2016. Saarijärven vedenpintaa laskettiin syyskuussa 2013 ja samalla järvestä laskevaa Myllyjokea perattiin. Perkaus sai aikaan voimakkaan samentumisen, sillä 19.9.2013 sameusarvo oli alapuolisessa Allasjoessa noin 60-kertainen yläpuoliseen vertailupaikan arvoon nähden. Samana päivänä kiintoainepitoisuus oli Allasjoessa Saarijärven alapuolisella paikalla yli satakertainen ja kokonaisfosforipitoisuus yli 7-kertainen verrattuna yläpuolisen paikan pitoisuuteen. Perkauksen vaikutus näkyi vielä noin kahden viikon kuluttua, sillä 2.10.2013 kiintoainepitoisuus oli yli kaksinkertainen Allasjoessa Saarijärven alapuolella yläpuoliseen paikkaan nähden.
Vedenpinnan laskun ja kaivutöiden seurauksena happipitoisuus oli hyvin alhainen (0,9 mg/l) Saarijärven luusuassa helmikuussa 2014. Samassa näytteessä oli suuret kiintoaine- ja kokonaisfosforipitoisuudet, suuri väriarvo, sähkönjohtavuus ja happamuus. Hankkeen valmistumisen jälkeen maaliskuussa 2017 happipitoisuus oli alhainen Saarijärvessä ja Kuotesluomassa, joten tilanne oli siltä osin samankaltainen
kuin ennen hanketta maaliskuussa 2013.
Kalaston palautumista Saarijärveen tarkkailtiin vuosina 2014 ja 2015 eli kahtena peräkkäisenä vedenpinnan ensimmäistä nostoa seuraavana kesänä ja vuonna 2017 eli yhtenä toista nostoa seuraavana kesänä Nordic-verkkokoekalastuksin. Saaliissa oli ahventa, lahnaa, särkeä, haukea ja kiiskeä kaikkina pyyntivuosina. Saaliissa tapahtuneista muutoksista suurimpia olivat särjen runsaus ja ahvenen vähyys vuonna 2017.
Kokoelmat
- Raportteja [1099]