Bo Giertz om prästämbetet. Uppdragets teologi
Ollilainen, Anssi (2017-10-11)
Tässä tietueessa ei ole tiedostoja, ainoastaan metadata.
Ollilainen, Anssi
Åbo Akademis förlag - Åbo Akademi University Press
11.10.2017
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Kuvaus
Bo Giertz (1905–1998) var en ateist som efter sin studentexamen började studera medicin i Uppsala hösten 1924. Ett år senare blev Giertz övertygad om Guds existens och omgående beslöt han sig för att bli präst. Som präst i Torpa i Linköpings stift var Giertz aktiv som författare, vilket bidrog till att han blev välkänd i Sverige. Giertz författarskap var en bidragande orsak till att han valdes till biskop i Göteborgs stift, där han var biskop åren 1949–1970.
Under sin livstid blev Giertz rikskänd i Sverige genom sina föredrag, predikningar och ett flitigt författarskap. Hans litterära verksamhet som fick mycket stor spridning såväl i Sverige som i Finland, men också i andra länder. Genom sitt författarskap utövade han också ett vidsträckt inflytande på dåtidens yngre präster. Fortfarande under 2000-talet trycks flera av Giertz böcker i nya upplagor, vilket är en unik företeelse i jämförelse med samtida teologer. På samma gång är Giertz namn starkt förknippat med hans negativa ställningstagande till kyrkomötets beslut år 1958 att öppna prästämbetet åt kvinnor och den därpå följande debatten som fördes i Sverige under nästan hela 1900-talet.
I avhandlingen Bo Giertz om prästämbetet. Uppdragets teologi undersöks Giertz uppfattning av prästämbetet, men även hans antropologi, bibelsyn och kyrkosyn. Med tanke på Giertz inflytande på det kyrkliga livet i Sverige och hans internationella betydelse är avhandlingens forskningsämne angeläget. Två nya infallsvinklar på Giertz författarskap och kyrkogärning öppnas då avhandlingen ger inblickar i Giertz utveckling och influenser från personer eller rörelser som påverkade honom. I sin helhet är avhandlingen den första samlade undersökningen om Giertz teologi. På så vis gör avhandlingen anspråk på att vara ett betydelsefullt bidrag till den existerande forskningen om Bo Giertz.
Bo Giertz (1905–1998) oli nuoruudessaan ateisti, ja ylioppilastutkinnon jälkeen hän aloitti lääketieteen opinnot Uppsalassa syksyllä 1924. Vuotta myöhemmin Giertz kuitenkin vakuuttui Jumalan olemassaolosta ja päätti välittömästi suuntautua papiksi. Toimiessaan pappina pienessä Torpan kylässä Linköpingin hiippakunnassa Giertz kirjoitti ahkerasti, ja sen myötä hänestä tuli kuuluisa koko Ruotsissa. Tämä oli yksi vaikutin siihen, että hänet valittiin Göteborgin hiippakunnan piispaksi, jota tehtävää hän hoiti yli kaksi vuosikymmentä 1949–1970.
Bo Giertzistä tuli elinaikanaan kuuluisa kirjailija, esitelmien pitäjä ja saarnaaja. Hänen teoksensa levisivät laajalti niin kotimaassaan Ruotsissa kuin kansainvälisesti, esimerkiksi Suomeen. Kirjallisen tuotantonsa ansiosta Giertzillä oli vaikutusvaltaa oman aikansa nuoriin pappeihin. Ainutlaatuista aikalaistensa teologien joukossa on, että vielä 2000-luvulla Giertzin kirjoista otetaan yhä uusia painoksia ja niitä käännetään jatkuvasti uusille kielille. Samalla Giertz on vahvasti yhdistetty kielteiseen suhtautumiseensa päätökseen avata pappisvirka naisille vuoden 1958 kirkolliskokouksessa sekä aktiiviseen rooliinsa sitä edeltäneessä ja seuranneessa keskustelussa 1900-luvulla.
Väitöskirjassa Bo Giertz om prästämbetet. Uppdragets teologi tutkitaan Giertzin näkemystä pappisvirasta, mutta myös hänen antropologiaansa sekä raamattu- ja kirkkonäkemystään. Tutkimusaihe on huomionarvoinen, kun tarkastellaan Giertzin vaikutusta Ruotsin kirkolliseen elämään sekä hänen kansainvälistä merkitystään. Giertzin kirjalliseen tuotantoon ja kirkolliseen toimintaan tarjoutuu kaksi uutta näkökulmaa, kun väitöskirja valottaa Giertzin kehityskulkua sekä sitä, mitkä henkilöt ja liikkeet vaikuttivat häneen. Kokonaisuudessaan väitöskirja on ensimmäinen kattava ja yhtenäinen tutkimus Giertzin teologiasta. Siten väitöskirja pyrkii olemaan merkittävä tutkimus Giertzistä myös olemassa olevaan tutkimukseen nähden.
Under sin livstid blev Giertz rikskänd i Sverige genom sina föredrag, predikningar och ett flitigt författarskap. Hans litterära verksamhet som fick mycket stor spridning såväl i Sverige som i Finland, men också i andra länder. Genom sitt författarskap utövade han också ett vidsträckt inflytande på dåtidens yngre präster. Fortfarande under 2000-talet trycks flera av Giertz böcker i nya upplagor, vilket är en unik företeelse i jämförelse med samtida teologer. På samma gång är Giertz namn starkt förknippat med hans negativa ställningstagande till kyrkomötets beslut år 1958 att öppna prästämbetet åt kvinnor och den därpå följande debatten som fördes i Sverige under nästan hela 1900-talet.
I avhandlingen Bo Giertz om prästämbetet. Uppdragets teologi undersöks Giertz uppfattning av prästämbetet, men även hans antropologi, bibelsyn och kyrkosyn. Med tanke på Giertz inflytande på det kyrkliga livet i Sverige och hans internationella betydelse är avhandlingens forskningsämne angeläget. Två nya infallsvinklar på Giertz författarskap och kyrkogärning öppnas då avhandlingen ger inblickar i Giertz utveckling och influenser från personer eller rörelser som påverkade honom. I sin helhet är avhandlingen den första samlade undersökningen om Giertz teologi. På så vis gör avhandlingen anspråk på att vara ett betydelsefullt bidrag till den existerande forskningen om Bo Giertz.
Bo Giertz (1905–1998) oli nuoruudessaan ateisti, ja ylioppilastutkinnon jälkeen hän aloitti lääketieteen opinnot Uppsalassa syksyllä 1924. Vuotta myöhemmin Giertz kuitenkin vakuuttui Jumalan olemassaolosta ja päätti välittömästi suuntautua papiksi. Toimiessaan pappina pienessä Torpan kylässä Linköpingin hiippakunnassa Giertz kirjoitti ahkerasti, ja sen myötä hänestä tuli kuuluisa koko Ruotsissa. Tämä oli yksi vaikutin siihen, että hänet valittiin Göteborgin hiippakunnan piispaksi, jota tehtävää hän hoiti yli kaksi vuosikymmentä 1949–1970.
Bo Giertzistä tuli elinaikanaan kuuluisa kirjailija, esitelmien pitäjä ja saarnaaja. Hänen teoksensa levisivät laajalti niin kotimaassaan Ruotsissa kuin kansainvälisesti, esimerkiksi Suomeen. Kirjallisen tuotantonsa ansiosta Giertzillä oli vaikutusvaltaa oman aikansa nuoriin pappeihin. Ainutlaatuista aikalaistensa teologien joukossa on, että vielä 2000-luvulla Giertzin kirjoista otetaan yhä uusia painoksia ja niitä käännetään jatkuvasti uusille kielille. Samalla Giertz on vahvasti yhdistetty kielteiseen suhtautumiseensa päätökseen avata pappisvirka naisille vuoden 1958 kirkolliskokouksessa sekä aktiiviseen rooliinsa sitä edeltäneessä ja seuranneessa keskustelussa 1900-luvulla.
Väitöskirjassa Bo Giertz om prästämbetet. Uppdragets teologi tutkitaan Giertzin näkemystä pappisvirasta, mutta myös hänen antropologiaansa sekä raamattu- ja kirkkonäkemystään. Tutkimusaihe on huomionarvoinen, kun tarkastellaan Giertzin vaikutusta Ruotsin kirkolliseen elämään sekä hänen kansainvälistä merkitystään. Giertzin kirjalliseen tuotantoon ja kirkolliseen toimintaan tarjoutuu kaksi uutta näkökulmaa, kun väitöskirja valottaa Giertzin kehityskulkua sekä sitä, mitkä henkilöt ja liikkeet vaikuttivat häneen. Kokonaisuudessaan väitöskirja on ensimmäinen kattava ja yhtenäinen tutkimus Giertzin teologiasta. Siten väitöskirja pyrkii olemaan merkittävä tutkimus Giertzistä myös olemassa olevaan tutkimukseen nähden.
Kokoelmat
- 614 Teologia [81]