Hajautetun jääkäripataljoonan puolustustaistelun kuormittavuus jääkäritaistelijalle
Isola, Ville (2017)
Isola, Ville
Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos
Sotilaspedagogiikka
Sotatieteiden maisteriopiskelijan pro gradu
Sotatieteiden maisterikurssi 6
2017
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201708108076
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201708108076
Tiivistelmä
Uudistunut taistelutapa edellyttää joukkojen uudenlaista käyttöä, jossa korostuu sotilaan
hyvä fyysinen toimintakyky. Fyysistä kuormittavuutta ei ole aikaisemmin tutkittu uudistuneessa taistelutavassa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia hajautetun pataljoonan jääkäritaistelijan autonomisen hermoston vasteita ja hormonitasapainoa puolustustaistelussa. Tutkimus oli osa Puolustusvoimien Tutkimuslaitoksen suorittamaa Maavoimien toimintakykytutkimusta. Tutkimuksen suoritti 21 Karjalan prikaatin 1/14 ja 2 /14 saapumiserien vapaaehtoista varusmiestä. Ensimmäinen mittaus suoritettiin kasarmikoulutusjaksolla. Toinen mittaus suoritettiin puolustusharjoituksen päättymispäivänä ja kolmas mittaus suoritettiin 3–5 päivää sen jälkeen. Tutkittavilta tarkasteltiin sykevälivaihtelumittarilla autonomisen hermoston vasteita matala- ja korkeataajuisen sykevälivaihtelun muuttujilla, korkea- ja matalataajuisen sykevälivaihtelun suhteella sekä parasympaattisen hermoston aktiivisuutta sydämen peräkkäisten sykevälien keskimääräistä vaihtelua kuvaavalla muuttujalla. Veren seerumista analysoitiin testosteroni-, insuliinin kaltaisen hormonin kasvutekijä-1:sen, sukupuolihormoneja sitovan globuliinin ja kortisolipitoisuudet. Tutkittavien kehon koostumusta tarkasteltiin bioimpendanssilla. Tilastollisissa analyyseissä käytettiin kaksisuuntaista varianssianalyysiä (ANOVA) ja kahden ajankohdan vertailut toteutettiin Holm-Bonferronikorjatuilla t-testeillä. Kehonpaino väheni erittäin merkitsevästi 74,0 (±8,5) kg:sta 71,5 (±8,5) kg:aan (p<0,001) puolustusharjoituksen aikana. RMSSD laski harjoituksen aikana merkitsevästi (p<0,01). Testosteronipitoisuus laski alkumittauksista 17,0 (±4,5) nmol/l:sta 8,5 (±4,0) nmol/l:aan (p<0,001), ja palautui palautusmittauksiin 19,0 (± 4,5) nmol/l (p<0,001). IGF-1-pitoisuus laski 38,0 (± 11,5) nmol/l:sta 21,0 (±8,5) nmol/l:aan (p<0,001), ja nousi erittäin merkitsevästi 26,0 (±6,5) nmol/l:aan (p<0,001). IGF-1-pitoisuus ei kuitenkaan noussut takaisin lähtötasolle vaan jäi erittäin merkitsevästi alhaisemmaksi palautumisjakson mittauksissa (p<0,001). Testosteronin ja kortisolin suhde laski 31,0 (±54,0) % puolustusharjoituksen aikana, mutta muutos ei ollut tilastollisesti merkitsevä (p=0,76). Vastaavasti harjoituksen jälkeisen mittauksen ja palautumisjakson mittauksen välillä havaittiin tilastollisesti erittäin merkitsevä ero (p<0,001). Testosteronin ja kortisolin suhteellinen muutoksessa havaittiin tilastollisesti merkitsevä ero (p<0,05) alku- ja välimittausten välisessä muutoksessa. Myös palautus- ja alkumittausten välisessä muutoksessa havaittiin tilastollisesti merkitsevä ero (p<0,01). Tämä tutkimus osoitti, että hajautetun pataljoonan viiden päivän puolustustaistelu on jääkäritaistelijalle erittäin kuormittavaa, ja se voi aiheuttaa jopa ylirasitustilan. Lisäksi havaittiin, että kuormituksesta ei ehkä palauduta viikonloppuvapaan aikana. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että uudistetussa taistelutavassa koulutuksen suunnitteluun ja taistelijoiden kokonaiskuormituksen hallintaan tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota.
hyvä fyysinen toimintakyky. Fyysistä kuormittavuutta ei ole aikaisemmin tutkittu uudistuneessa taistelutavassa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia hajautetun pataljoonan jääkäritaistelijan autonomisen hermoston vasteita ja hormonitasapainoa puolustustaistelussa. Tutkimus oli osa Puolustusvoimien Tutkimuslaitoksen suorittamaa Maavoimien toimintakykytutkimusta. Tutkimuksen suoritti 21 Karjalan prikaatin 1/14 ja 2 /14 saapumiserien vapaaehtoista varusmiestä. Ensimmäinen mittaus suoritettiin kasarmikoulutusjaksolla. Toinen mittaus suoritettiin puolustusharjoituksen päättymispäivänä ja kolmas mittaus suoritettiin 3–5 päivää sen jälkeen. Tutkittavilta tarkasteltiin sykevälivaihtelumittarilla autonomisen hermoston vasteita matala- ja korkeataajuisen sykevälivaihtelun muuttujilla, korkea- ja matalataajuisen sykevälivaihtelun suhteella sekä parasympaattisen hermoston aktiivisuutta sydämen peräkkäisten sykevälien keskimääräistä vaihtelua kuvaavalla muuttujalla. Veren seerumista analysoitiin testosteroni-, insuliinin kaltaisen hormonin kasvutekijä-1:sen, sukupuolihormoneja sitovan globuliinin ja kortisolipitoisuudet. Tutkittavien kehon koostumusta tarkasteltiin bioimpendanssilla. Tilastollisissa analyyseissä käytettiin kaksisuuntaista varianssianalyysiä (ANOVA) ja kahden ajankohdan vertailut toteutettiin Holm-Bonferronikorjatuilla t-testeillä. Kehonpaino väheni erittäin merkitsevästi 74,0 (±8,5) kg:sta 71,5 (±8,5) kg:aan (p<0,001) puolustusharjoituksen aikana. RMSSD laski harjoituksen aikana merkitsevästi (p<0,01). Testosteronipitoisuus laski alkumittauksista 17,0 (±4,5) nmol/l:sta 8,5 (±4,0) nmol/l:aan (p<0,001), ja palautui palautusmittauksiin 19,0 (± 4,5) nmol/l (p<0,001). IGF-1-pitoisuus laski 38,0 (± 11,5) nmol/l:sta 21,0 (±8,5) nmol/l:aan (p<0,001), ja nousi erittäin merkitsevästi 26,0 (±6,5) nmol/l:aan (p<0,001). IGF-1-pitoisuus ei kuitenkaan noussut takaisin lähtötasolle vaan jäi erittäin merkitsevästi alhaisemmaksi palautumisjakson mittauksissa (p<0,001). Testosteronin ja kortisolin suhde laski 31,0 (±54,0) % puolustusharjoituksen aikana, mutta muutos ei ollut tilastollisesti merkitsevä (p=0,76). Vastaavasti harjoituksen jälkeisen mittauksen ja palautumisjakson mittauksen välillä havaittiin tilastollisesti erittäin merkitsevä ero (p<0,001). Testosteronin ja kortisolin suhteellinen muutoksessa havaittiin tilastollisesti merkitsevä ero (p<0,05) alku- ja välimittausten välisessä muutoksessa. Myös palautus- ja alkumittausten välisessä muutoksessa havaittiin tilastollisesti merkitsevä ero (p<0,01). Tämä tutkimus osoitti, että hajautetun pataljoonan viiden päivän puolustustaistelu on jääkäritaistelijalle erittäin kuormittavaa, ja se voi aiheuttaa jopa ylirasitustilan. Lisäksi havaittiin, että kuormituksesta ei ehkä palauduta viikonloppuvapaan aikana. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että uudistetussa taistelutavassa koulutuksen suunnitteluun ja taistelijoiden kokonaiskuormituksen hallintaan tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]