Sosiaalinen media ilmavoimien lentäjien rekrytoinnin työkaluna
Weijo, Ville (2017)
Weijo, Ville
Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos
Johtaminen
Sotatieteiden maisteriopiskelijan pro gradu
Sotatieteiden maisterikurssi 6
2017
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201708098018
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201708098018
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkittiin sosiaalisen median hyödyntämistä Ilmavoimien lentäjien rekrytoinnissa. Ilmavoimien lentäjäksi valitaan vuosittain viisivaiheisen karsinnan kautta noin neljäkymmentä alle 22-vuotiasta Suomen kansalaista. Valitut miehet tai naiset aloittavat varusmiespalveluksen lentoreserviupseerikurssilla Ilmasotakoulussa Tikkakoskella.
Tämän tutkimuksen tutkimusote oli laadullinen, ja tutkittavaksi joukoksi valittiin lentoreserviupseerikurssi 91, joka aloitti varusmiespalveluksen heinäkuussa 2016. Tutkimuksessa haastateltiin yksilöhaastatteluna kymmenen lentoreserviupseerikurssi 91:n varusmiestä satunnai-sella otannalla. Haastattelu oli teemahaastattelu, jossa oli puolistrukturoituja kysymyksiä kolmeen teemaan jaoteltuina. Haastattelujen materiaalista muodostui tutkimuksessa käytetty aineisto. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teorialähtöistä sisällönanalyysiä.
Tutkimuksen tulokset osoittavat yhdessä teorian kanssa, että sosiaalinen media on nykynuorille tärkeä yhteisöviestintäväline päivittäisessä toiminnassa. Haastateltavat kokivat sosiaalisen median tärkeänä yhteydenpitovälineenä läheisiin, sillä suurin osa kavereista ja läheisistä löytyy sieltä. Lisäksi haastateltavat kokivat sosiaalisen median olevan helppokäyttöinen, mikä mahdollistaa tiedon jakamisen ja viestinnän reaaliaikaisesti.
Tulosten mukaan Ilmavoimat käyttää tällä hetkellä oikeita sosiaalisen median kanavia ja on riittävän aktiivinen sosiaalisen median käyttäjä. Mainonta ja viestintä ovat hyvällä tasolla määrällisesti, mutta haastateltavien mukaan Ilmavoimien tulisi panostaa enemmän lentoreserviupseerikurssin mainontaan ja tarjota lisätietoa varusmiespalveluksesta. Laadukkaat kuvat ja videot saivat haastateltavat kiinnostumaan Ilmavoimista enemmän kuin pitkät tekstijulkaisut. Tulosten mukaan Ilmavoimien tulisi panostaa jatkossa työnantajakuvaan, jotta potentiaaliset hakijat uskaltaisivat hakea Ilmavoimien lentäjäksi. Ilmavoimia mainostetaan Hornet-hävittäjä edellä, mutta todellisuudessa Hornetin ohjaimiin pääsee vasta kuuden vuoden koulutuksen jälkeen. Haastateltavat toivoivat näkevänsä julkaisuja myös alkeiskoulutuskone Vinkasta, joka on ensimmäinen kone, jolla uudet lentäjänalut pääsevät ensimmäistä kertaa ilmaan koulutuksensa aikana. Tulosten mukaan väärät mielikuvat voivat pahimmillaan vaikuttaa negatiivisesti potentiaalisen hakijan hakupäätökseen.
Tutkimuksessa selvisi, että sosiaalinen media ei voi olla ainoa käytössä oleva rekrytointiväline, sillä haastateltavien mukaan tärkeimmät rekrytointikanavat olivat sellaisia, joissa pääsee ihmisen kanssa henkilökohtaisesti kosketukseen, kuten esimerkiksi messut, kouluesittelyt ja lentonäytökset. Kokonaisuudessaan sosiaalista mediaa tulisi käyttää muiden rekrytointikanavien ohella, koska se mahdollistaa suurten massojen eli potentiaalisten hakijoiden tavoittamisen nopeasti ja kustannustehokkaasti.
Tämän tutkimuksen tutkimusote oli laadullinen, ja tutkittavaksi joukoksi valittiin lentoreserviupseerikurssi 91, joka aloitti varusmiespalveluksen heinäkuussa 2016. Tutkimuksessa haastateltiin yksilöhaastatteluna kymmenen lentoreserviupseerikurssi 91:n varusmiestä satunnai-sella otannalla. Haastattelu oli teemahaastattelu, jossa oli puolistrukturoituja kysymyksiä kolmeen teemaan jaoteltuina. Haastattelujen materiaalista muodostui tutkimuksessa käytetty aineisto. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teorialähtöistä sisällönanalyysiä.
Tutkimuksen tulokset osoittavat yhdessä teorian kanssa, että sosiaalinen media on nykynuorille tärkeä yhteisöviestintäväline päivittäisessä toiminnassa. Haastateltavat kokivat sosiaalisen median tärkeänä yhteydenpitovälineenä läheisiin, sillä suurin osa kavereista ja läheisistä löytyy sieltä. Lisäksi haastateltavat kokivat sosiaalisen median olevan helppokäyttöinen, mikä mahdollistaa tiedon jakamisen ja viestinnän reaaliaikaisesti.
Tulosten mukaan Ilmavoimat käyttää tällä hetkellä oikeita sosiaalisen median kanavia ja on riittävän aktiivinen sosiaalisen median käyttäjä. Mainonta ja viestintä ovat hyvällä tasolla määrällisesti, mutta haastateltavien mukaan Ilmavoimien tulisi panostaa enemmän lentoreserviupseerikurssin mainontaan ja tarjota lisätietoa varusmiespalveluksesta. Laadukkaat kuvat ja videot saivat haastateltavat kiinnostumaan Ilmavoimista enemmän kuin pitkät tekstijulkaisut. Tulosten mukaan Ilmavoimien tulisi panostaa jatkossa työnantajakuvaan, jotta potentiaaliset hakijat uskaltaisivat hakea Ilmavoimien lentäjäksi. Ilmavoimia mainostetaan Hornet-hävittäjä edellä, mutta todellisuudessa Hornetin ohjaimiin pääsee vasta kuuden vuoden koulutuksen jälkeen. Haastateltavat toivoivat näkevänsä julkaisuja myös alkeiskoulutuskone Vinkasta, joka on ensimmäinen kone, jolla uudet lentäjänalut pääsevät ensimmäistä kertaa ilmaan koulutuksensa aikana. Tulosten mukaan väärät mielikuvat voivat pahimmillaan vaikuttaa negatiivisesti potentiaalisen hakijan hakupäätökseen.
Tutkimuksessa selvisi, että sosiaalinen media ei voi olla ainoa käytössä oleva rekrytointiväline, sillä haastateltavien mukaan tärkeimmät rekrytointikanavat olivat sellaisia, joissa pääsee ihmisen kanssa henkilökohtaisesti kosketukseen, kuten esimerkiksi messut, kouluesittelyt ja lentonäytökset. Kokonaisuudessaan sosiaalista mediaa tulisi käyttää muiden rekrytointikanavien ohella, koska se mahdollistaa suurten massojen eli potentiaalisten hakijoiden tavoittamisen nopeasti ja kustannustehokkaasti.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]