Rajavartiolaitoksessa palvelevien sotatieteiden kandidaattien sotilaallisen koulutuksen työelämävastaavuus

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia Raja- ja merivartiokoululla sotatieteiden kandidaateille annettavan sotilasammatillisen koulutuksen työelämävastaavuutta. Tutkimuksella haluttiin selvittää, kokevatko Rajavartiolaitoksen varusmieskoulutusta antaviin yksiköihin sijoitetut sotatieteiden kandidaatit heille annetun koulutuksen vastaavan työelämän vaatimuksia. Tutkimuksen päätutkimuskysymyksenä oli: Miten sotatieteiden kandidaateille annettu sotilasammatillinen koulutus vastaa työelämän asettamiin vaatimuksiin? Tutkimustulosten perusteella Raja- ja merivartiokoulun on mahdollisuus kehittää sotatieteiden kandidaattien sotilasammatillisen koulutuksen rakennetta ja sisältöä. Kysymyksessä on haastattelututkimus, jonka empiirinen materiaali on kerätty Ivalon ja Onttolan varusmiesyksiköissä työskenteleviltä henkilöiltä. Tutkimukseen haastateltiin kahdeksaa kouluttajan tehtävässä olevaa sotatieteiden kandidaattia kursseilta 98.-100. Haastateltavien työkokemus vaihteli kahdesta vuodesta muutamaan kuukauteen. Työn lähtökohtana on laadullinen tutkimusperinne ja konstruktivistinen näkemys ihmisen oppimisesta. Tämän lisäksi työn taustalla vaikuttaa sekä tiedeyhteisön kvalifikaatiokeskustelu että osaamisen johtamisen yksi osa-alueista, osaamistarpeiden määrittäminen. Haastateltavien kokemus annetun sotilasammatillisen koulutuksen työelämävastaavuudesta vaihteli haastateltavan koulutustaustan mukaan. Henkilöt, joilla oli aikaisempaa kokemusta tiedusteluaselajille ominaisesta toimintaympäristöstä ja taktiikasta, olivat saamaansa koulutukseen tyytyväisempiä kuin ne, joilla vastaavaa kokemusta ei ollut. Koulutuksen olisi toivottu sisältävän enemmän tiedusteluryhmän perustoimintoja. Haasteeksi nähtiin koulutukseen varattu vähäinen aika ja aikaan nähden liian laaja kurssisisältö. Kriittisimpiä vastaajia olivat Rajavartiolaitoksen johtamisjärjestelmälinjalla opiskelleet henkilöt, jotka kertoivat koulutuksen antaneen vain vähän perusteita nykyiseen tehtävään. Raja- ja merivartiokoulun antamaa sotilasammatillista koulutusta voidaan pitää riittämättömänä, jos koulutettava on henkilö, joka ei ole tutustunut ennalta aselajille ominaisiin toimintoihin. Opintojen painopiste on ollut tiedustelu- ja rajajääkärikomppanian toiminnan tarkastelussa, mikä eroaa työelämän realiteeteista, sillä koulutuksen keskiössä on ryhmätason toiminta. Koulutuksen työelämävastaavuuden parantamiseksi koulutuksessa tulisi huomioida paremmin koulutettavien vaihteleva koulutustausta ja kohdentaa koulutus koskemaan ainoastaan tiedusteluaselajia ja tiedusteluryhmän perustaktiikkaa.