Ydinaseiden merkitys turvallisuuspolitiikassa : Ranskan ja Iso-Britannian vertailu
Väärälä, Esko (2017)
Väärälä, Esko
Maanpuolustuskorkeakoulu
Strategia
Sotatieteiden maisteriopiskelijan pro gradu
Sotatieteiden maisterikurssi 6
2017
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201708098004
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201708098004
Tiivistelmä
Tutkielman tavoitteena oli selvittää, mikä on ydinaseiden merkitys Ranskan ja Iso-Britannian turvallisuuspolitiikassa. Tutkimuksen päämääränä oli löytää syitä, miksi ne ovat säilyttäneet itsenäisen ydinasekyvyn kylmän sodan jälkeisellä aikakaudella.
Tutkittavaa aihetta tarkasteltiin poliittisen realismin paradigman ja sitä täydentävien ydinaseteorioiden näkökulmasta. Ydinaseteorioiden kautta keskityttiin tarkastelemaan ydinasearsenaaliltaan suhteellisen pienten ydinasevaltioiden logiikkaa pelotteen muodostamiseksi. Tutkielman lähdeaineisto koostui pääasiassa poliittista realismia ja ydinaseteorioita käsittelevistä teoksista, Ranskan ja Iso-Britannian valtiotason julkilausumista ja turvallisuusasiakirjoista sekä ydinaseita käsittelevistä artikkeleista ja verkkosivustoista. Tutkielma toteutettiin tutkimusotteeltaan ja menetelmiltään vertailevana laadullisena sisällönanalyysina. Aineistoa analysoitiin teorialähtöisesti. Tämän lisäksi aineiston analyysissa pyrittiin myös teoriaohjaavuuteen.
Tutkimuksen keskeisenä johtopäätöksenä havaittiin, että Ranskan ja Iso-Britannian ydinaseiden pääasiallisena merkityksenä on muodostaa pelote, jolla turvataan elintärkeät kansalliset intressit. Tarve ydinasepelotteen säilyttämiselle nähtiin perustuvan kansainvälisen järjestelmän ennakoimattomuuteen. Tämän ennakoimattomuuden vuoksi molemmat valtiot näkivät, ettei ydinaseisiin liittyviä uhkia voida tulevaisuudessa täysin poissulkea. Ydinaseiden merkityksessä korostui myös puolustuksellisuus ja niiden käyttö nähtiin koskevan vain äärimmäisiä tilanteita, joissa on kyse valtion oikeutetusta itsepuolustuksesta. Molemmat valtiot korostivat, että ne pitävät olosuhteisiin nähden mahdollisimmin pientä ydinasepelotetta. Kummankin valtion ydinasepelote nähtiin perustuvan suorituskyvyn osalta ydinsukellusvenejärjestelmään, joka mahdollistaa jatkuvan pelotteen ylläpidon. Merkittävimpänä eroavaisuutena nousi esille Ranskan ydinasejärjestelmien ilmakomponentti ja siihen liittyvät taktiset ydinaseet.
Ranskan ja Iso-Britannian itsenäisillä ydinasepelotteilla nähtiin olevan merkitystä myös Naton kokonaispelotteelle. Iso-Britannia korosti Naton merkitystä, mutta Ranskan voidaan tulkita viestittävän ydinasepelotteen laajempaa merkitystä koko Euroopalle.
Tutkielman teoreettinen viitekehys ohjasi tarkastelemaan ydinaseiden merkitystä valtioiden ulkoisen ympäristön kautta. Tämän vuoksi merkittävimmäksi jatkotutkimuskohteeksi nousi Ranskan ja Iso-Britannian sisäpoliittisten tekijöiden merkitys ydinaseisiin liittyvässä turvallisuuspolitiikassa.
Tutkittavaa aihetta tarkasteltiin poliittisen realismin paradigman ja sitä täydentävien ydinaseteorioiden näkökulmasta. Ydinaseteorioiden kautta keskityttiin tarkastelemaan ydinasearsenaaliltaan suhteellisen pienten ydinasevaltioiden logiikkaa pelotteen muodostamiseksi. Tutkielman lähdeaineisto koostui pääasiassa poliittista realismia ja ydinaseteorioita käsittelevistä teoksista, Ranskan ja Iso-Britannian valtiotason julkilausumista ja turvallisuusasiakirjoista sekä ydinaseita käsittelevistä artikkeleista ja verkkosivustoista. Tutkielma toteutettiin tutkimusotteeltaan ja menetelmiltään vertailevana laadullisena sisällönanalyysina. Aineistoa analysoitiin teorialähtöisesti. Tämän lisäksi aineiston analyysissa pyrittiin myös teoriaohjaavuuteen.
Tutkimuksen keskeisenä johtopäätöksenä havaittiin, että Ranskan ja Iso-Britannian ydinaseiden pääasiallisena merkityksenä on muodostaa pelote, jolla turvataan elintärkeät kansalliset intressit. Tarve ydinasepelotteen säilyttämiselle nähtiin perustuvan kansainvälisen järjestelmän ennakoimattomuuteen. Tämän ennakoimattomuuden vuoksi molemmat valtiot näkivät, ettei ydinaseisiin liittyviä uhkia voida tulevaisuudessa täysin poissulkea. Ydinaseiden merkityksessä korostui myös puolustuksellisuus ja niiden käyttö nähtiin koskevan vain äärimmäisiä tilanteita, joissa on kyse valtion oikeutetusta itsepuolustuksesta. Molemmat valtiot korostivat, että ne pitävät olosuhteisiin nähden mahdollisimmin pientä ydinasepelotetta. Kummankin valtion ydinasepelote nähtiin perustuvan suorituskyvyn osalta ydinsukellusvenejärjestelmään, joka mahdollistaa jatkuvan pelotteen ylläpidon. Merkittävimpänä eroavaisuutena nousi esille Ranskan ydinasejärjestelmien ilmakomponentti ja siihen liittyvät taktiset ydinaseet.
Ranskan ja Iso-Britannian itsenäisillä ydinasepelotteilla nähtiin olevan merkitystä myös Naton kokonaispelotteelle. Iso-Britannia korosti Naton merkitystä, mutta Ranskan voidaan tulkita viestittävän ydinasepelotteen laajempaa merkitystä koko Euroopalle.
Tutkielman teoreettinen viitekehys ohjasi tarkastelemaan ydinaseiden merkitystä valtioiden ulkoisen ympäristön kautta. Tämän vuoksi merkittävimmäksi jatkotutkimuskohteeksi nousi Ranskan ja Iso-Britannian sisäpoliittisten tekijöiden merkitys ydinaseisiin liittyvässä turvallisuuspolitiikassa.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2404]