Suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma Isojärven, Saarenniitynojan ja Savijoen-Rapuojan valuma-alueilla
Koppelmäki, Kari (2009-10)
Koppelmäki, Kari
Uudenmaan ympäristökeskus
10 / 2009
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-3523-1
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-3523-1
Kuvaus
Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 9/2009
Tiivistelmä
Porvoonjoen vesistöalueella sijaitsevien Isojärven, Saarenniitynojan ja Savijoen-Rapuojan
valuma-alueille laadittiin maatalousalueiden suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma kesällä 2009. Kartoituksessa löytyi yhteensä yli sata kohdetta, jossa suojavyöhyke olisi tarpeellinen. Näillä kohteilla on pituutta yhteensä noin 25 kilometriä.
Suojavyöhykkeiden yleissuunnitelman tavoitteena on löytää kohteet, joissa suojavyöhykkeen perustaminen olisi vesiensuojelullisesti kaikkein kannattavinta. Yleissuunnitelman toteuttaminen on viljelijälle vapaaehtoista. Suojavyöhykkeen perustamiseen voi hakea maatalouden ympäristötuen erityistukea.
Suojavyöhykkeiden avulla voidaan vähentää tehokkaasti pelloilta huuhtoutuvien ravinteiden ja kiintoaineksen määrää. Samalla suojavyöhykkeet elävöittävät maisemaa ja lisäävät peltoalueiden monimuotoisuutta. Suojavyöhykkeitä voidaan perustaa ympäristötukeen kuuluville peltolohkoille, jotka rajoittuvat vesistöön tai valtaojaan. Myös pohjavesialueille sekä tulvaherkille tai vettymishaitoista kärsiville pelloille voidaan perustaa suojavyöhyke.
valuma-alueille laadittiin maatalousalueiden suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma kesällä 2009. Kartoituksessa löytyi yhteensä yli sata kohdetta, jossa suojavyöhyke olisi tarpeellinen. Näillä kohteilla on pituutta yhteensä noin 25 kilometriä.
Suojavyöhykkeiden yleissuunnitelman tavoitteena on löytää kohteet, joissa suojavyöhykkeen perustaminen olisi vesiensuojelullisesti kaikkein kannattavinta. Yleissuunnitelman toteuttaminen on viljelijälle vapaaehtoista. Suojavyöhykkeen perustamiseen voi hakea maatalouden ympäristötuen erityistukea.
Suojavyöhykkeiden avulla voidaan vähentää tehokkaasti pelloilta huuhtoutuvien ravinteiden ja kiintoaineksen määrää. Samalla suojavyöhykkeet elävöittävät maisemaa ja lisäävät peltoalueiden monimuotoisuutta. Suojavyöhykkeitä voidaan perustaa ympäristötukeen kuuluville peltolohkoille, jotka rajoittuvat vesistöön tai valtaojaan. Myös pohjavesialueille sekä tulvaherkille tai vettymishaitoista kärsiville pelloille voidaan perustaa suojavyöhyke.
Kokoelmat
- Muut [504]