Kuuskosken kalatie : Koskenkylänjoesta jälleen vaelluskalajoki
Lempinen, Pasi (2009-03)
Lempinen, Pasi
Uudenmaan ympäristökeskus
03 / 2009
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-3402-9
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-3402-9
Kuvaus
Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 2/2009
Tiivistelmä
Uudenmaan ympäristökeskus rakensi vuonna 2008 luonnonmukaisen kalatien Koskenkylänjoen Kuuskosken voimalaitoksen padon yhteyteen. Kalatie on 137 metriä pitkä koskimainen uoma, jossa putouskorkeutta on noin kuusi metriä.
Kuuskosken voimalaitospato Pernajassa oli Koskenkylänjoen alin vaelluseste vaelluskaloille, kuten lohelle ja meritaimenelle. Kuuskosken kalatien kautta vaelluskalat voivat nousta merestä joen keski- ja yläjuoksun koskialueille. Uudenmaan ympäristökeskus kunnosti viisi koskea Koskenkylänjoella vuosina 2006 ja 2007. Koskiin tehtiin muun muassa soraistuksia ja kiveyksiä, jotka parantavat lohikalojen elinoloja ja mahdollisuuksia tuottaa poikasia. Tavoitteena on, että Koskenkylänjokeen
kehittyy vahvat, luontaisesti lisääntyvät lohikalakannat. Niistä on hyötyä mm. merialueen
ammattikalastukselle.
Puolet Kuuskosken kalatien rakentamisesta rahoitettiin EU:n kalatalouden ohjaukseen suuntaamalla rahoituksella (KOR). Suomen valtion rahoitusosuus oli puolet. Rahoituksen Uudenmaan ympäristökeskukselle myönsi Uudenmaan TE-keskus.
Länsi-Suomen ympäristölupaviraston luvan perusteella Kuuskosken kalatiehen saadaan johtaa vettä kalojen nousuaikoina keväällä huhti-toukokuussa kuukauden ajan ja syksyllä syysjoulukuussa kahden kuukauden ajan. Muina aikoina kalatiehen johdetaan pieni läpivirtaus. Kalatien käytöstä vastaa Uudenmaan TE-keskus.
Kuuskosken voimalaitospato Pernajassa oli Koskenkylänjoen alin vaelluseste vaelluskaloille, kuten lohelle ja meritaimenelle. Kuuskosken kalatien kautta vaelluskalat voivat nousta merestä joen keski- ja yläjuoksun koskialueille. Uudenmaan ympäristökeskus kunnosti viisi koskea Koskenkylänjoella vuosina 2006 ja 2007. Koskiin tehtiin muun muassa soraistuksia ja kiveyksiä, jotka parantavat lohikalojen elinoloja ja mahdollisuuksia tuottaa poikasia. Tavoitteena on, että Koskenkylänjokeen
kehittyy vahvat, luontaisesti lisääntyvät lohikalakannat. Niistä on hyötyä mm. merialueen
ammattikalastukselle.
Puolet Kuuskosken kalatien rakentamisesta rahoitettiin EU:n kalatalouden ohjaukseen suuntaamalla rahoituksella (KOR). Suomen valtion rahoitusosuus oli puolet. Rahoituksen Uudenmaan ympäristökeskukselle myönsi Uudenmaan TE-keskus.
Länsi-Suomen ympäristölupaviraston luvan perusteella Kuuskosken kalatiehen saadaan johtaa vettä kalojen nousuaikoina keväällä huhti-toukokuussa kuukauden ajan ja syksyllä syysjoulukuussa kahden kuukauden ajan. Muina aikoina kalatiehen johdetaan pieni läpivirtaus. Kalatien käytöstä vastaa Uudenmaan TE-keskus.
Kokoelmat
- Muut [504]