Tavoitteena hyvä ympäristö - Uudenmaan ympäristökeskuksen tiedottaminen ja julkisuus sanomalehdissä
Eerola, Karoliina (2008-12)
Eerola, Karoliina
Uudenmaan ympäristökeskus
12 / 2008
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-3090-8
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-3090-8
Kuvaus
Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 5/2008
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selviää, että Uudenmaan ympäristökeskus on hyvin selvillä oman sanomalehtijulkisuutensa aihepiireistä ja käsittelytavoista, vaikka organisaation uutisseurantapalvelun käyttö on vähäistä. Uutisointi ympäristökeskuksesta on pääosin neutraalia, ja aihealueista luonnonsuojelun korostuminen profiloi organisaatiota tehokkaasti.
Ympäristökeskuksen julkaisemista tiedotteista kaksi kolmasosaa läpäisee uutiskynnyksen, ja kaikesta uutisoinnista kaksi viidesosaa perustuu tiedotteisiin. Organisaatiota voi analyysin perusteella luonnehtia aktiivisen oloiseksi tiedotteiden tekijäksi, mutta passiivisemmaksi julkisuuteen reagoijaksi. Ympäristökeskuksen viestinnän keskeinen päämäärä, eri toimijoiden oman vastuun ja panoksen korostaminen ympäristöasioissa, edellyttäisi tiedottamiselta järeämpää, vastavuoroisempaa ja strategiatietoisempaa viestintää.
Uudenmaan ympäristökeskusta koskevista sanomalehtiuutisista jäsentyy kaksi päätulkintakehystä: toiminnasta kertominen sekä asioiden ja toimijoiden arvioiminen. Retorisuus tulee ympäristökeskuksen tiedotteissa ilmi teemojen kautta ja argumentoinnin työkaluna. Löytyneitä teemoja ovat: toiminnasta kertominen, syiden diagnosoiminen, asioiden ja toimijoiden arvioiminen sekä parannuskeinojen ehdottaminen. Vastaanottajia vakuuttamaan pyrkiviä strategioita löytyy neljä: muihin tahoihin vetoaminen, laadullisiin ja määrällisiin perusteisiin vetoaminen sekä omaan asiantuntemukseen vetoaminen. Sanomalehdissä jäsentyvistä kehyksistä toiminnasta kertomisen voi nähdä liittyvän viranomaisen tiedonantovelvollisuuteen ja sen täyttämiseen, ja organisaation toimijuuden arvioiminen puolestaan vahvistaa nykykäsitystä perinteisestä asiantuntijuudesta ei-automaattisena.
Ympäristökeskuksen julkaisemista tiedotteista kaksi kolmasosaa läpäisee uutiskynnyksen, ja kaikesta uutisoinnista kaksi viidesosaa perustuu tiedotteisiin. Organisaatiota voi analyysin perusteella luonnehtia aktiivisen oloiseksi tiedotteiden tekijäksi, mutta passiivisemmaksi julkisuuteen reagoijaksi. Ympäristökeskuksen viestinnän keskeinen päämäärä, eri toimijoiden oman vastuun ja panoksen korostaminen ympäristöasioissa, edellyttäisi tiedottamiselta järeämpää, vastavuoroisempaa ja strategiatietoisempaa viestintää.
Uudenmaan ympäristökeskusta koskevista sanomalehtiuutisista jäsentyy kaksi päätulkintakehystä: toiminnasta kertominen sekä asioiden ja toimijoiden arvioiminen. Retorisuus tulee ympäristökeskuksen tiedotteissa ilmi teemojen kautta ja argumentoinnin työkaluna. Löytyneitä teemoja ovat: toiminnasta kertominen, syiden diagnosoiminen, asioiden ja toimijoiden arvioiminen sekä parannuskeinojen ehdottaminen. Vastaanottajia vakuuttamaan pyrkiviä strategioita löytyy neljä: muihin tahoihin vetoaminen, laadullisiin ja määrällisiin perusteisiin vetoaminen sekä omaan asiantuntemukseen vetoaminen. Sanomalehdissä jäsentyvistä kehyksistä toiminnasta kertomisen voi nähdä liittyvän viranomaisen tiedonantovelvollisuuteen ja sen täyttämiseen, ja organisaation toimijuuden arvioiminen puolestaan vahvistaa nykykäsitystä perinteisestä asiantuntijuudesta ei-automaattisena.
Kokoelmat
- Muut [505]